Suomi EU-kartoille
Työssäni Blicin Brysselin toimistolla EU-aiheiden konsulttina minulle tulee jatkuvasti vastaan karttoja EU:n jäsenvaltioista. Kartoissa, riippumatta tilastoidusta aiheesta, toistuu usein sama teema. Toistuvana teemana on Suomen rooli kartoissa, jossa maasta näkyy vain pieni osa kartan yläreunassa kuin viivoittimen avulla leikattuna. Olipa kyse sitten ilmanlaadun mittauksista, laitaoikeiston noususta tai tyytyväisyydestä elämään, joudun toistuvasti huomaamaan, että edes kotikaupunkini Kuopion leveyspiirejä ei koeta karttojen mukaan tarpeelliseksi esittää kuuluvan EU:n kartalle. Esitystapa ei kuvaa kattavasti koko unionin aluetta, vaan se korostaa Suomen maantieteellistä sijaintia EU:n reuna-alueena.
Kartat auttavat meitä hahmottamaan maailmaa. Ne muovaavat mielikuviamme ja ymmärrystämme ympäristöstämme vaikuttaen siihen, miten näemme eri paikat ja niiden merkityksen. Tällaiset kartografiset valinnat voivat vaikuttaa eurooppalaiseen identiteettiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kun Suomi esitetään toistuvasti karttojen reunoilla tai jopa niiden ulkopuolella, voi se luoda tunteen, että maa on vähemmän osa yhteistä eurooppalaista identiteettiä. Esimerkiksi eteläeurooppalaisille Suomi tuntuu kaukaiselta ja eksoottiselta maalta, kun taas monelle suomalaiselle yhteinen Eurooppa on erottamaton osa identiteettiämme ja arkeamme.
Karttojen visuaaliset esitykset eivät ole neutraaleja, vaan ne kantavat mukanaan merkityksiä, jotka ohjaavat myös poliittisia käsityksiä. Mielestäni aihe nousee erityisen ongelmalliseksi siksi, että jopa Euroopan komission seiniä usein koristavat julisteet, joissa vain pieni osa Suomea näkyy kartan yläreunassa. Karttojen tekijät (tässä tapauksessa siis myös komissio) viestivät hiljaa, mikä heille on tärkeää ja oleellista, ja mikä puolestaan voidaan jättää sivuun. Kun kartat esittävät Suomen unionin marginaalissa, voi se vaikuttaa myös poliittiseen päätöksentekoon sekä siihen, miten eri alueiden tarpeet ja toiveet huomioidaan. Mielestäni ei ole siis ihme, että EU jatkuvasti tuntuu tekevän politiikkaa Keski-Euroopan maat kärjessä sekä niiden etujen mukaisesti. Suomen toiveet ja edut ovat siellä missä maa on kartallakin: periferiassa.
Tämä vaikuttaa suomalaisten edunvalvontatoimijoiden rooliin Brysselissä. Se korostaa Blicin kaltaisten toimijoiden roolia varmistaa asiakkaidemme myötä, että suomalainen näkökulma kuuluu EU:n päätöksenteossa. Tämän lisäksi tänään 29.5. alkanut eurovaalien ennakkoäänestys sekä virallinen äänestyspäivä 9.6. antavat suomalaisille taas oikeuden lähettää Brysseliin mepit, jotka tulevat tekemään työtä seuraavan viiden vuoden aikana Euroopan parlamentissa sen eteen, että koko Suomi näkyy EU-kartoissa.
Nelli Immonen
Kirjoittaja on Blicin konsultti ja EU-vaikuttamisen asiantuntija.