Euroopan parlamenttivaalit 2024: tulokset ja tulevat haasteet

Me kaikki voimme laittaa jäitä hattuun, kun analysoimme Euroopan parlamentin vaaleja. EU-visiot kumisivat tyhjyyttään, mutta myös pelättyä laitaoikeiston tai äärivasemmiston suurvoittoa ei tullut.

Suomessa hallituspuolueet pitivät hyvin pintansa perussuomalaisia lukuunottamatta. Täällä toki vasemmisto nousi, mutta syynä oli lähinnä Vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustajan Li Anderssonin henkilökohtainen karisma ja persoona.

EU-kriittisyys ei purrut näillä leveysasteilla. Syynä lienee ollut yleinen turvallisuuspoliittinen tilanne. EU ja Nato koetaan ystäviksi ja suomalaiset haluavat turvata kyseisiin järjestöihin. Olemme osa länttä ja haluamme olla sitä jatkossakin.

Muualla EU-kriittisyys taas puri paremmin ja populistiset puolueet saivat lisäpaikkoja niin Ranskassa kuin Saksassa. Saksassa äärioikeistolainen puolue AfD nousi toiseksi ohi liittokansleri Olaf Scholzin johtaman sosiaalidemokraattisen puolueen. Ranskassa taas Kansallinen puolue, lähinnä tunnettu Marine Le Penin puolueena, löi luun kurkkuun muille ja oli selkeä vaalivoittaja. Vaalitulos johti siihen, että presidentti Macron kutsui uudet parlamenttivaalit heinäkuulle.

Euroopan unionissa kolme suurinta puoluetta säilyttivät asemansa (konservatiivit (EPP), sosialistit (S&D), liberaalit (Renew)), joten vaalitulos ei tuone suuria muutoksia unionin politiikkaan tai hallintoon. Kolme suurinta antanevat myös jatkokauden nykyiselle komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille.

Vihreiden isot tappiot useassa eri maassa aiheuttanevat sen, että vihreä agenda saa pienen kolauksen, mutta ei merkittävää, jotta se johtaisi isoon linjanmuutokseen EU:ssa. Käytännössä melkein kaikissa EU-maissa valtapuolueet tunnustavat ilmastonmuutoksen ja ovat valmiita tekemään toimia ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.

Vihreän agendan lisäksi seuraava komissio tulee enemmän painottamaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja strategista autonomisuutta suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Ukrainan tukeminen ja Ukrainan asema ovat seuraavan viiden vuoden aikana keskiössä ja ratkaisevassa asemassa. Tästä näkökulmasta EU:n yhtenäisuus mitataan ensimmäisen kerran päätettäessä nimityksistä ja komission tulevasta työohjelmasta. Mitä yhtenäisempi EU on, sitä suurempi painoarvo sillä on Ukrainan tulevaisuuskeskusteluissa. Rauha ja sen edistäminen on yksi EU:n kivijaloista, jota älkäämme unohtako.

Riina Nevamäki

Kirjoittaja on Blicin partner.