EU-vaikuttaminen ei ole vain suuryrityksiä varten

EU:n nykyinen toimikausi on tulossa loppuunsa, ja nyt on oivallinen hetki luoda katsaus kuluneesta kaudesta. Viime vuodet eivät ole olleet kenellekään helppoja. Koronapandemia, Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota, ja mieliin kiirinyt jatkuva epävarmuus sekä kriisien nostamat hinnat, jotka ovat kurjistuttaneet niin kuluttamista kuin iskeneet pienten ja keskisuurten yrityksien elinvoimamahdollisuuksiin.

Pk-yritykset ovat Euroopan selkäranka kattaen 99 prosenttia unionin yrityksistä, joiden osuus on yli puolet Euroopan bruttokansantuotteesta. Koko talousalueen kasvu ja elinvoimaisuus nojaavat pk-yritysten toimintamahdollisuuksien turvaamiseen ja varmistamiseen. 2020-luvun kriisit ovat osoittaneet, että EU:n on taattava alueen huoltovarmuus sekä taloutta ylläpitävä liiketoiminta. Maailmalla tapahtuvien mullistuksien lisäksi EU on tuonut markkinoille uutta raportointia ja hallinnollista työtä vaativia säädöksiä, jotka ovat entisestään kaatuneet pk-yritysten työtaakaksi. Komission työohjelmassa oli kuluvan parlamenttikauden alussa yli 600 hanketta, joista osa oli vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvää lainsäädäntöä.

Vaikka suuryrityksillä on usein enemmän resursseja ja asiantuntemusta vaikuttaa lainsäädäntöön ja EU-koneistoon, on pk-yritysten äänen kuuluminen päätöksenteossa välttämätöntä. Erityisesti katsottaessa EU:n lupauksia pk-yrityksille, on toteutuksien saldo jäänyt laihaksi kuluneella kaudella, lukuun ottamatta rahoitusratkaisuja ja elpymispaketin rakentamista. Esimerkiksi maksuaikadirektiivin päivitys tai pk-yritysten päätoimipaikkaan koskeva direktiivi (siirtohinnoitteludirektiivi) eivät ehtineet hyväksytyksi kuluneella kaudella.

Osana vuonna 2020 julkaistua EU:n pk-yrityksiä koskevaa strategiaa (COM(2020) 103, An SME Strategy for a sustainable and digital Europe), komissio on asettanut tavoitteeksi nimittää EU pk-yritysten asiamiehen (SME envoy), jonka tehtävänä raportoida sisämarkkinoista vastaavalle komissaarille pk-yrityksiin liittyvistä toimista sekä tehdä yhteistyötä yritysjärjestöjen kanssa pk-yritysten erityishuolien ja -tarpeiden puolustamiseksi komissiossa. Viimeisen neljän vuoden aikana komissio ei ole kuitenkaan saanut nimitettyä ketään tehtävään, sillä valinnat ovat kaatuneet heikkoon rekrytointiprosessiin.

EU tarvitsee lisää pk-yritysten puolestapuhujia ja korostettua tahtotilaa edistää pk-yritysten agendaa. Päätöksiä ei tehdä pelkästään isojen toimijoiden ehdoilla, vaan pk-yritysten toimintamahdollisuuksien turvaaminen on nostettava prioriteettilistalla korkeammalle. Toivottavasti ensi kaudelle lähdetään korkein odotuksin kesken jääneiden toimien loppuun saattamisesta. Automaattisesti se ei tule tapahtumaan, vaan tavoitteiden edistämiseksi tarvitaan enemmän näkyviä edunvalvojia Brysseliin ja painetta päättäjille. Pk-yritysten asiat eivät voi jäädä agendalla muiden jalkoihin, sillä kyseisestä joukosta löytyy ajuri taloudellisesta alhosta kohti vakaampaa ja innovatiivisempaa talousaluetta.

Jenna Rautionaho

Kirjoittaja on Blicin trainee ja entinen brysseliläinen, jonka sydäntä lähellä on yhteiskunnan eri toimijoiden äänten kuulluksi saattaminen EU:n päätöksenteossa.