Miksi lapsista ja nuorista keskustellaan vain aikuisten kesken?

Tällä viikolla on käynnissä suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun vilkkain keskittymä, eli Porissa järjestettävä SuomiAreena. Keskusteluja on tapahtumassa sadoittain, ja aiheet vilisevät laidasta laitaan. Yksi ajankohtaisimmista ja merkittävimmistä aiheista, joka puhututtaa, on huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä heidän asemastaan yhteiskunnassa. Lapsista ja nuorista käydään tapahtumassa keskustelua kymmenissä keskustelupaneeleissa. Valitettavasti tämän kesän kattauksessa mukana olevat nuoret ovat kuitenkin ainoastaan yhden käden sormilla laskettavissa, vaikka SuomiAreena olisi oivallinen foorumi tuoda lasten ja nuorten ääni mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lapsen osallisuus oikeutena ja yhteiskunnallisena velvoitteena

Lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen sekä sen esteiden poistaminen ovat Suomen lapsistrategian keskeisimpiä tavoitteita. Lapsistrategiassa todetaan, että lasten ja nuorten osallisuuden näkökulmasta olisi keskeistä miettiä, miten lasten kokemustietoa voitaisiin hyödyntää päätöksenteossa ja miten erilaisista lähtökohdista sekä taustoista tuleville lapsille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Tämä tavoite liittyy niin lasten arkeen, mutta myös lapsille tarjottuihin palveluihin sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Lapsen osallisuus ei ole ainoastaan yhteiskunnallinen, vaan myös oikeudellinen kysymys. Kansallisen lapsistrategiankin pohjana oleva YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, muut ihmisoikeussopimukset sekä Suomen perustuslaki velvoittavat toimiin, joilla vahvistetaan sekä tuetaan lasten osallisuutta. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea on todennut, että lapsen osallisuus edellyttää erilaisia instansseja, muotoja sekä mekanismeja, joiden kautta lasten ja nuorten ääni saadaan kuuluviin. Komitea korostaa, että lasten kuulemisen pitäisi olla lähtökohta lasten ja aikuisten tiiviille vuoropuhelulle menettelytapojen sekä toimenpiteiden kehittämisessä kaikilla lasten elämän kannalta keskeisillä aloilla.

Huoli tulevasta haalenee kuuntelemalla aidosti

Nuorten kohdalla aliedustavuus poliittisessa päätöksenteossa on pitkällinen ja todettu ilmiö, vaikka kauaskantoisesti tehtävät uudistukset vaikuttavat eniten juuri heidän elämäänsä. On myös hälyttävää, että nuorisobarometrien tutkimusten mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on laskenut koko 2000-luvun ajan. Nuorten huoli tulevaisuutta kohtaan on jatkuvasti nousussa, ja uusimman nuorisobarometrin mukaan erityisesti ilmastonmuutos ja globaalin tilanteen kiristyminen huolestuttavat eniten. Tähän huoleen ei voida vastata aikuisten keskinäisellä keskustelulla, vaan huolet haalenevat kuulemalla nuoria. Nuorilla kyllä on mielipiteitä, kunhan aikuiset antavat niille tilaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä tulevaisuus ovat koko maan ja yhteiskunnan tulevaisuudelle tärkeitä asioita. Miksi lasten ja nuorten huolista, hyvinvoinnista ja tulevaisuuden toiveista ei kuulla enemmän heitä itseään? Lapsilta ja nuorilta me saisimme näkökulmia ja avauksia, jotka muutoin jäävät keskustelusta kokonaan paitsioon.

Lasten ja nuorten osallisuus tulee ottaa keskeiseksi arvoksi yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa, jolloin he ovat tiiviisti osa yhteiskuntaa sekä tämän hetken, että myös tulevaisuuden kansalaisina. Meillä on siihen velvollisuus.

Maria Rytkönen ja Alvar Euro

Kirjoittajat ovat Blicin analyytikkoja. Maria on painottanut opinnoissaan lasten oikeuksia ja työskennellyt muun muassa lastensuojelujärjestössä lakiasiantuntijana. Alvar puolestaan omaa taustaa nuorisopolitiikasta ja on Turun kaupunginhallituksen nuorin jäsen.