Luodaan yhdessä toivoa paremmasta!

Osmo Nieminen nosti esille tärkeän teeman otsikolla ”Yhteiskunnan on annettava jäsenilleen toivoa” (HS 6.9.). Tämänhetkinen keskusteluilmapiirimme ei ole kovin toiveikas, eikä avaa tavoittelemisen arvoista näkymää tulevaan. Tätä kuitenkin kipeästi kaikki tarvitsemme. Tulevaisuuteen ei vain ajauduta, vaan se on tahtotila, joka mitä suuremmassa määrin tehdään. Aktiivisilla teoilla – tässä ja nyt.

Toivo on toivottomuuden vastakohta. Talouden tehostamisen ja tuottavuusohjelmien ajassa on helppo vaipua toivottomuuteen, varsinkin mikäli ihmiset kokevat, että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, heidän valinnoillaan ei ole merkitystä tai jopa että heidän arvonsa ovat jollakin tavoin vääriä.

Toiminta ratkaisee

”Ongelmaa ei voi ratkaista samalla tasolla, jolla se on luotu”, totesi aikanaan jo Albert Einstein. Tarvitaan siis uudenlaista, tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua ja tekemistä. Toiminta ratkaisee. Nimenomaan erilainen toiminta kuin se, mikä on johtanut nykytilanteeseen. Suomi ei nouse sillä, että surkuttelemme olotilaamme ja haikailemme menneisyyteen.

Toivon synnyttämiseen ja konkretisointiin tarvitaan meitä kaikkia. Johdon tehtävänä on avata tietä ja viestiä, että ”optimismi on velvollisuus”, kuten filosofi Karl Popper aikanaan totesi. Samalla emme voi ulkoistaa tulevaisuustoivon luomista joillekin tietyille ”johtajille”, ”muutoksentekijöille” tai ”tulevaisuusasiantuntijoille”. Kuten Robin Sharma on oivallisesti kuvannut, johtajuus ei ole titteli- tai asema, vaan asenne. Jokaisella on mahdollisuus johtaa joka päivä. Kyse on siitä, että pyrimme omilla teoillamme jättämään kohtaamamme ihmiset onnellisemmiksi ja ympäristömme paremmaksi kuin ennen tapaamistamme.

Toivoa on tärkeä rakentaa yhdessä, erilaiset rajat ylittäen

Systeeminen lähestymistapa avaa mahdollisuuksien avaruutta. Yksittäiseen ongelmaan lähtee löytymään ratkaisuja, kun sitä tarkastelee osana muita yksittäisiä ongelmia. Epätoivoiseltakin tuntuvassa tilanteessa, ratkaisuja alkaakin yhtäkkiä nousta. Jopa yllätyksellisistä suunnista, kunhan malttaa vähän nostaa lentokorkeutta ja luopua osaoptimoinnin luomasta tehokkuusharhasta.

Kokemukseni mukaan monet asiantuntijat eri puolilla yhteiskuntaa omaavat sisäsyntyisesti vahvan halun toimia yhteiseksi hyväksi ja jakaa osaamistaan ja työpanostaan myös oman organisaationsa ulkopuolelle. Näissä toimijoissa on suuri potentiaali, jota ei vielä osata täysin hyödyntää.

Viralliset ja epäviralliset rakenteet tarvitsevat toisiaan. Tärkeää olisikin löytää toisiaan hyödyntävä, vuorovaikutteinen työskentelytapa näiden välille. Näin meillä olisi myös parhaat edellytykset löytää dynaaminen tasapaino tehokkuuden ja vaikuttavuuden välille. Yhteistyö on ainoa järkevä tapa käyttää arvokkaita verovarojamme.

Kohti Toivon teemavuotta 2025

Olemme lähteneet eri toimijoiden kanssa yhdessä työstämään ajatusta ”Toivon teemavuodesta 2025”. Tavoitteenamme on, että vuoden aikana toivoa synnytetään ja konkretisoidaan monin eri tavoin. Lisää ideoinnin etenemisestä kerromme vielä tämän syksyn aikana. Toivottavasti tapaamme toivon merkeissä!

Virpi Einola-Pekkinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva hallinnon kehittäjä, joka on tehnyt pitkän uran valtiovarainministeriön kehittämispäällikkönä ja osallistuu nykyisin siviilistä käsin paremman yhteiskunnan rakentamiseen.