Megatrendinä talousjärjestelmän mureneminen – kohti kestävämpää tulevaisuutta
Nykyinen talousjärjestelmä on murroksessa. Vuoden 2024 trendiraportissaan Sitra määrittelee yhdeksi megatrendiksi talouden perustan murenemisen. Megatrendeillä tarkoitetaan pitkäaikaisia suuntaviivoja, jotka muokkaavat yhteiskuntia ja taloutta. Tämä trendi ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan on seurausta useiden muiden megatrendien kulminaatiosta. Globaali epätasa-arvo, ekologinen kestävyyskriisi, vaurauden epätasainen keskittyminen, ääriolojen lisääntyminen ja 2020-luvun suuret kriisit, kuten Covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ovat saaneet aikaan tarpeen tehdä perustavanlaatuisia korjauksia talousjärjestelmään, jotta se voisi olla kestävämpi ja resilientimpi nykypäivän ja tulevaisuuden haasteille.
Maailmanlaajuiset kriisit paljastavat talouden haavoittuvuudet
Viime vuosina koetut kriisit ovat vahvistaneet tietoisuutta globaaleista riippuvuussuhteista sekä globalisaation vaikutuksista. Covid-19-pandemia levisi ennennäkemättömällä nopeudella ympäri maapallon, mikä taudin leviämisen lisäksi pysäytti kansainvälisen kaupan ja synnytti toimitusketjujen häiriöitä. Venäjän hyökkäyssota aiheutti laajaa pelkoa Euroopassa energian riittävyydestä ja toimitusvarmuudesta, kun venäläisen kaasunjakelu katkaistiin. Lähi-idän aseellinen konflikti pitää monet varpaillaan odottamassa, miten öljyn hinta muuttuu, mikäli kuljetuksia Persianlahdella ei voida enää toteuttaa.
Nämä esimerkit osoittavat arvoketjujen haavoittuvuuden. Valtiot ja yritykset ympäri maailmaa pohtivat nyt, kuinka vähentää riippuvuutta hauraista ja monimutkaisista globaalista toimitusketjuista. Deglobalisaatio ja tuotannon kotiuttaminen ovat nousseet useiden maiden keskeisiksi tavoitteiksi, sillä huoltovarmuus ja riskien hallinta vaativat uudenlaista lähestymistapaa.
Talousjärjestelmä ihmisten ja luonnon kannalta kestämättömällä pohjalla
Talousjärjestelmä ei myöskään ole enää kestävä ihmisten tai luonnon kannalta. Länsimaissa väestö ikääntyy, mikä kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia eläkkeiden ja terveydenhuollon osalta, samalla kun työikäisten määrä vähenee. Tämä tekee innovaatioista, kuten digitalisaatiosta ja automaatiosta, entistä tärkeämpiä talouskasvun mahdollistamiseksi.
Toinen keskeinen ongelma on varallisuuden epätasainen jakautuminen, mikä lisää sosiaalista jännitystä ja heikentää taloudellista liikkuvuutta. Kun osa väestöstä kokee jäävänsä talouskasvun ulkopuolelle, kasvaa myös yhteiskunnallinen eriarvoisuus, mikä on omiaan puolestaan heikentämään talouden kokonaisresilienssiä.
Ekologiselta kannalta talousjärjestelmän haasteet ovat kenties vieläkin vakavampia. Maapallon kantokyvyn rajat ovat tulleet vastaan, eikä kulutustottumukset voi säilyä entisellään. Yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on suoraan riippuvainen luonnosta, jonka monimuotoisuus hupenee hälyttävää vauhtia. Kulutustottumukset ja liiketoimintamallit on asetettava uuteen tarkasteluun, sillä nykyinen lineaarinen malli, jossa resurssit otetaan, käytetään ja hylätään, ei ole enää toimiva vaihtoehto.
Kohti regeneratiivista taloutta
Perinteinen käsitys vastuullisesta liiketoiminnasta ei enää riitä vastaamaan ekologisen kriisin haasteisiin. Yritysten on kehittävä uusia liiketoimintamalleja, jotka ovat paitsi ekologisesti, myös sosiaalisesti regeneratiivisia. Regeneratiivisyys tarkoittaa sitä, että liiketoiminta pyrkii palauttamaan ja vahvistamaan luonnonvaroja sen sijaan, että ne kulutettaisiin loppuun. Samalla yritysten on vastattava kuluttajien ja sijoittajien kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin ja varmistettava, että ne noudattavat tiukentuvaa lainsäädäntöä.
Uudistukset eivät ole vain ekologinen välttämättömyys, vaan myös taloudellinen mahdollisuus. Ne yritykset, jotka kykenevät sopeutumaan ja innovoimaan, ovat parhaiten valmistautuneet vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Talouden perustan mureneminen on megatrendi, mutta se ei tarkoita lopullista tuhoa. Se on mahdollisuus, jonka avulla voimme rakentaa paremman, kestävän tulevaisuuden kaikille.
Maiju Nikula ja Eeva Honkonen
Kirjoittajat ovat Blicin analyytikko ja konsultti, jotka toivovat tulevaisuudelta kestävää talousjärjestelmää.