Presidentinvaalit ratkaisee perussuomalaisten äänestysaktiivisuus
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on takana ja toiselle kierrokselle nousivat ennakkosuosikit Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. On mainittavaa, että kumpikaan ehdokkaista ei yltänyt yli 30% kannatukseen, mikä kääntääkin Stubbin ja Haaviston katseet toiselta kierrokselta rannalle jääneiden ehdokkaiden kannattajiin.
Galluppien perusteella Stubb kampanjoi toisella kierroksella ennakkosuosikin asemassa. Haavisto on kuitenkin iskuetäisyydellä ja sijoittumisten arvioimisessa onkin muistettava, että presidentinvaaleissa erityisesti korostuu vanha politiikan sanonta: gallupit eivät äänestä.
On selvää, että moni ensimmäisellä kierroksella äänestänyt, jonka ensisijainen ehdokas ei edennyt toiselle kierrokselle, jättää toisen kierroksen äänestämisen väliin. Vaalit ratkeavat sillä, kumpi ehdokkaista kykenee paremmin realisoimaan potentiaalisen kannatuksesta.
Luontevimmin äänet uudelleenjakautuvat Jussi Halla aholta (ps.) ja Olli Rehniltä (kesk.) Stubbin suuntaan ja vastaavasti Jutta Urpilaisen (sd.) ja Li Anderssonin (vas.) äänet Haaviston taakse. Molempien ehdokkaiden kampanjatiimit ovatkin kuumeisesti tämän viikon pyrkineet saamaan julkisia kannatuspuheenvuoroja näkyviltä perussuomalaisten, keskustan, SDP:n ja vasemmistoliiton poliitikoilta.
Ratkaisun avaimet ovat perussuomalaisten kannattajilla: Stubbin tulisikin saada perussuomalaiset äänestäjät motivoitumaan äänestämiseen, sillä on erittäin epätodennäköistä, että puolueen kannattajat piirtäisivät äänestyslappuun punavihreän Haaviston numeron.
Palataan vielä hetkeksi toiselta kierrokselta ulosjääneisiin: nimittäin tappiosta huolimatta ainakin perussuomalaisten ja keskustan riveissä hymistään tyytyväisyyttä.
Halla-Aho onnistui kampanjassaan ja teki suorastaan historiaa murskaten perussuomalaisten edellisten presidentinvaalikampanjoiden tulokset. Halla-Aho keräsi käytännössä saman äänimäärän kuin mitä puolue sai kevään 2023 eduskuntavaaleissa (615 000 vs. 620 000). Näin ollen puolueella oli, ensimmäistä kertaa suurten puolueiden joukkoon siirtymisen jälkeen, omien kannattajien silmissä varteenotettava ehdokas, jonka takana tiukasti oltiin. Jälleen yksi askel vakiintuneen ison puolueen polulla.
Keskustassa taas ollaan tyytyväisiä siihen, että vaikka Rehn oli teknisesti valitsijayhdistyksen ehdokas, hän saavutti selkeästi paremman tuloksen kuin mitä puolue keräsi kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Useamman keskusta-aktiivin suusta on myös kuullut, että varsinkin kampanjan loppumetreillä tuvat ja torin täyttyivät Rehniä kuuntelamaan tulleesta kansasta. Loppukirin tunnelma palautti puolueeseen toivon kipinää tulevaisuudesta, nimittäin vuoden 2011 eduskuntavaalien rökäletappion jälkeinen nousu vuoden 2015 eduskuntavaalivoittoon lähti keskustassa käyntiin vuoden 2012 presidentinvaaleista. Tällöin Paavo Väyrysen vaalitulos ja onnistunut kampanja palautti keskustan kentälle uskon omaan tekemiseen. Puolueessa laskeskellaan tarkkaan strategioita tempun toistamiseen.
Juha Halttunen
Kirjoittaja on Blicin partner.