Uuden ajan presidentin tasapainotaistelu maailman näyttämöllä

Alexander Stubbin virkaanastuminen Suomen tasavallan presidentiksi 1.3. aloittaa uuden ajan Suomen ulkopolitiikassa. Suomen liityttyä Naton jäseneksi näyttäytyy maailmanjärjestys sekä Suomessa että Suomeen katsottaessa erilaisena kuin aiemmin. Uuden presidentin on tasapainoiltava vaativalla geopoliittisella näyttämöllä, jonka käsikirjoitusta ei ole vielä kellään.

Stubb korosti presidenttikilvan aikana vahvaa länsimielistä linjaansa, jonka keskiössä ovat tiiviit länsisuhteet ja eritoteen kahdenväliset suhteet Yhdysvaltoihin. Presidenttikautensa aloittavan Yhdysvaltain yliopistokasvatin tulee löytää omat tapansa tarkastella itää läntisen liittoutuman uutena ja maantieteellisesti itäisenä jäsenenä.

Puhkikulutettua ilmausta ”Suomi ei voi maantieteelleen mitään” ei voi täysin sivuuttaa, vaikka moni sitä tässä ajassa varmasti toivoisi. On sanomattakin selvää, ettei Kreml tule jättämään Suomen tuoretta päämiestä huomiotta. Stubb sai siitä esimakua viime viikolla, kun Venäjän ykköskanavalla esitetyssä ajankohtaisohjelmassa Suomen tulevaa presidenttiä tituleerattiin CIA:n agenttina, joka ei ole edes suomalainen, vaan ruotsalainen.

Maailmanpoliittisessa murrosvaiheessa Suomen 13. presidentti ei voi tyytyä hakemaan tasapainoa ainoastaan klassisella länsi-itä-akselilla, vaan yhä kaukaisempi itä on pidettävä kirkkaana mielessä. Presidentinvaalien aikana Stubbin näkemykset Kiina-politiikasta jäivät vielä osin hämärän peittoon. Tutkijat ovatkin jo kyselleet, millaista Kiina-linjaa länsipolitiikkaan erikoistunut ulkopolitiikantaitaja haluaa toteuttaa. Kiinan globaalisti kasvava vaikutusvalta ei näytä hyytymisen merkkejä, vaan kiinalaiset investoinnit muun muassa infrahankkeista, kauppareitteihin ja paikalliseen teollisuuteen aina Afrikasta arktiselle alueelle.

Ulko- ja sisäpolitiikkaa ei voi erottaa toisistaan, vaan Suomen presidentin luotsaama ulkopolitiikka luo kehyksen koko kansan turvallisuudesta yritysten kilpailuvaltteihin ja suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueiden toimintakykyyn. Suomen talous on tiukasti sidottu EU:n sisämarkkinoihin ja vientivetoisena maana on suomalaisten yritysten sekä kansalaisten taloudellinen etu, että Suomella on vahva ja kasvava rooli kansainvälisessä kaupankäynnissä.

Presidentti-instituution myötä Stubb asettuu kansainvälisesti koko Suomen keulakuvaksi. Siksi ei ole yhdentekevää, millaista Suomi-kuvaa istuva presidentti välittää Suomesta ja suomalaisesta yrityskulttuurista. Stubb voi halutessaan pyrkiä korostamaan Suomen roolia kansainvälisenä erityisosaajana esimerkiksi 6G-verkkokehityksessä tai kvanttiteknologiassa.

Suomi osana Eurooppaa on saanut elää rauhan utopiassa jo useamman vuosikymmenen ajan. Kriisiajan jatkumona koronapandemiasta räväkkänä sysäyksenä Venäjä aloitti Ukrainassa täysimittaisen hyökkäyssodan, jonka vuosipäivä koitti viikonloppuna. Maailman humanitääriset kriisit eivät osoita loppuaan; viimeisimpänä Israelin palestiinalaiseen siviiliväestöön kohdistuma julma ja epäinhimillinen ylimitoitettu voimankäyttö vaatii osakseen kansainvälistä huomiota, johon myös Suomen ulkopolitiikan johdon on vastattava.

Aika vaalikampanjasta palautumiseen ja vaalivoitosta nauttimiseen jää virkakautensa aloittavalla presidentillä lyhyeen, sillä työpöydällä odottaa jo liuta asioita, joihin presidenttiä tarvitaan. Sauli Niinistö orkestroi presidenttinä Suomen ulkopolitiikkaa 12 vuotta kansalaisten mukaan lähes täydellisyyttä hipoen. Seuraavat vuodet osoittavat, millainen presidentti on Alexander Stubb ja millaiseen kansainväliseen rooliin Suomi sujahtaa.

Presidentti Stubbilta vaaditaan hyvää tasapainoa ja tasapainottelua, sillä jos ennusmerkit pitävät pintansa ei nuorallakävelyn määrä ole ainakaan vähentymässä meneillään olevien kriisien, Kiinan ja länsimaiden välisten jännitteiden syventymisen, Yhdysvaltain presidentinvaalien sekä vielä näköpiirin ulottumattomissa olevien murrosten äärellä.

Stubb voi ottaa kannustuksen tämän hetken maailman suurimman poptähden ja Yhdysvaltain presidentinvaalien salaliittoteorioiden kuumimman nimen Taylor Swift laulusta: Lost your balance on a tightrope, It’s never too late to get it back. Rohkaiskoon se uutta presidenttiä yrittämään, vaikka tasapaino välillä horjuisi, sillä kukaan ei vielä tiedä, millainen kuusivuotiskausi presidentinlinnan uutta isäntää odottaa. Tärkeintä on lähteä kävelemään valittuja nuoria pitkin luottaen, että syvällinen perehtyminen, taito diplomatiaan ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu jättävät Stubbin suomalaisten presidenttien historiaan niin sisä- kuin ulkopoliittisena yhdistävänä tekijänä.

Alvar Euro, Eeva Honkonen, Erdal Fere

Kirjoittajat ovat Blicin analyytikkoja