Vaalihuuman kiihkein vaihe on käsillä

Varsinaiseen vaalipäivään on enää alle kuukausi ja ehdokkaiden kampanjointi kiihtyy. Samalla, kun paneelikeskusteluja käydään ja haastatteluja annetaan, kiihtyvät myös kahvipöytä- ja somekeskustelut. Mutta mistä näissä vaaleissa puhutaan?  

Puolueet ovat julkaisseet vaaliohjelmansa, joista media on pyrkinyt poliitikkojen säestämänä nostamaan kärkiteemoja tuleviin vaaleihin. Edelleen näyttää siltä, etteivät nämä vaalit ole sukeutumassa selkeästi yhden teeman ympärille, vaan vaaleissa imago ja mielikuvat ovat saamassa asiasisältöjä merkittävämmän roolin. Puolueet eivät ole onnistuneet luomaan kriisivuosien värittämälle tulevaisuudelle oivaltavia ratkaisuja, vaan poliittista yhteisöä leimaa lyhyelle tähtäimelle säädetty näkökyky. Näin ollen puolueilla on hankaluuksia nähdä vaalipäivää tai hallitusneuvotteluita pidemmälle, saatikka sanoittaa konkreettista tulevaisuuskuvaa kansalaisten kuultavaksi.  

Äänestäjien mielessä kirkkaimpina olevat teemat voivat vaikuttaa puolueiden maalintulojärjestykseen, mikä erityisesti nykyisessä tiukassa tilanteessa voi heijastua myös tulevan hallituksen kokoonpanoon ja sen myötä tulevien vuosien toimintaympäristöä voimakkaasti määrittävään hallitusohjelmaan.  

Vaalien kärkiteema edelleen haussa 

Julkisen keskustelun pinnalla pysyneet aiheet ovat keskittyneet muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, jota moni ei varmaankaan olisi osannut ennustaa vielä vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan. Eniten vaalikeskusteluja on kuitenkin dominoinut teemana talous, vaikka senkään ympärille ei ole kehkeytynyt tarkemmin rajattua keskustelua otsikkotason sopeuttamisen ja talouden tasapainottamistoimien lisäksi. Kansalaisille talous aiheena ei ole jäänyt vain valtiontaloudesta keskustelun seuraamiseen, vaan nopeasti noussut inflaatio koettelee myös tavallisia kotitalouksia. On huomionarvoista, että kriisistä toiseen elettäessä kansalaisten tarve poliittisille toimille on suurempaa kuin pitkään aikaan. Silti vaaliohjelmat ja -keskustelut eivät pureudu tai tarjoa ratkaisuvaihtoehtojen kirjoa käsillä oleviin haasteisiin, vaan luovat jakolinjoja ja käsityksiä yhteiskunnan ideologisista suunnista.  

Tavallisesti vaalien ajaksi kaikessa yhteiskunnallisessa keskustelussa vaaleilla on etuajo-oikeus, jolloin ilmiöt mukautuvat vaalien teemoihin tai valuvat vaihtoehtoisesti kauemmas kiivaimmasta keskustelusta. Näiden vaalien erityispiirteenä on se, ettei samanlaista aiheiden sulautumista ole tapahtunut. Ukrainan sodan varjostama turvallisuuspoliittinen keskustelu yhdistää puolueita arvokartan positiosta riippumatta. Suomi on tehnyt oman osuutensa Nato-prosessin maaliin saattamiseksi ja tästä eteenpäin on vain odotettava tutun kaksikon, Unkarin ja Turkin, ratifiointipäätöksiä. Turkin vaalit ja lukuisia kuolonuhreja vaatinut maanjäristys saattavat hidastaa päätöstä entisestään.  

Jo vuosien ajan näköpiirissä on ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän ongelmat sekä niiden vaikutukset pidemmällä aikavälillä koko yhteiskuntaan. Yhdeksi vaalien teemaksi on viritetty koulutusta, josta kaikki puolueet jakavat yhteisen huolen. Puolueet ovatkin omissa vaaliohjelmissaan maininneet joko suorasti tai epäsuorasti, että koulutuksen rahoituksesta leikkaamista tulee välttää seuraavalla hallituskaudella. Heikentyneitä PISA-tuloksia kärkevimmiksi aiheiksi ovat nousseet suurten kaupunkien koulushoppailu ja koulujen erittyminen. Samaa polarisaation tematiikkaa on yhdistetty myös pelkoon nuorten jengiytymisen lisääntymisestä. Koko maan kattaviksi vaaliteemoiksi nämä kärjet eivät luultavasti kanna, sillä ilmiöt ovat sangen keskittyneitä pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. 

Julkisesta keskustelusta on ollut tunnistettavissa lisäksi useampia pienempiä teemoja. Energiakriisin jälkimainingit, ilmasto- ja luontokysymykset sekä ikuisuusaihe sote ovat teemoja, jotka vaalien alla puhututtavat.  

Pääministeripuolue valitsee Suomen seuraavan EU-komissaarin 

Hieman yksiulotteisena näyttäytyvään vaalikeskusteluun on toivottavaa tuoda uusia avauksia ja näkökulmia. Eduskuntavaaleissa piikkipaikalle kiipeävä puolue linjaa Suomen asemaa Euroopan Unionissa valitsemalla komissaarin yleensä omasta puolueestaan. Yhä edelleen kansallisella tasolla Suomessa keskustellaan Brysselistä verrattain vähän, vaikka komission päätökset vaikuttavat suomalaisten elämään jopa enemmän kuin pääministeripuolue eduskunnassa voi omalla toiminnallaan saada aikaiseksi. Suomen kannalta ajankohtaisia EU-aiheita ovat muun muassa sähkömarkkinamalli, ennallistamisasetus, taloussääntöjen uudistaminen, yhteisvelka ja kilpailusääntöjen höllentäminen. Näitä Euroopan Unionin tason teemoja on syytä seurata ja pitää julkisessa keskustelussa esillä nykyistä enemmän. Oletettavaa on, että etenkin yhteisvelkakeskustelu nostaa vielä vuoden edetessä päätään. Erityisesti perussuomalaisten vaalikannatus tulee vaikuttamaan Suomen päätökseen yhteisvelan otosta.  

Hallitusohjelma viitoittaa Suomen suunnan tuleville vuosille 

Kun vaalit on käyty ja kansanedustajat valittu, alkavat neuvottelut hallituksen kokoonpanosta, hallitusohjelman sisällöstä ja salkkujaosta. Hallitusohjelma on koko hallituskauden mittainen toimenpideohjelma, joka luo suuntaviivat joukolle suurempia ja pienempiä poliittisia teemoja.  

Mikäli haluat vaihtaa kanssamme ajatuksia aiheeseen liittyen, asiantuntijamme ovat käytettävissäsi vaalituloksen tulkitsemisessa ja tulevan hallitusohjelman analysoinnissa. Ota meihin yhteyttä!