Kvartaalin kiinnostavimmat – mitä ilmiöitä kannattaa seurata?
Syksy on toden teolla täällä, kun tapahtumarikkaan vuoden 2022 viimeiset kuukaudet pyörähtävät käyntiin. Mitä maailmassa tapahtuu? Mitä kannattaa seurata? Blicin asiantuntijat listaavat, mitä he itse aikovat työssä ja vapaa-ajalla seurata ja jakavat yhdeksän tärppiä vuoden viimeiselle neljännekselle. Jos haluat vaihtaa ajatuksia, olemme käytettävissä.
Vaalivalmistautumisen loppusuora
Eduskuntavaalit häämöttävät nurkan takana – vaaleihin on tätä kirjoittaessa lähes päivälleen puoli vuotta. Seuraamme herkeämättä puolueiden vaalivalmistautumista, ehdokasasettelua ja hallitusohjelmatavoitteiden muovautumista sekä tietysti yleisen poliittisen tilanteen, julkisen keskustelun ja puolueiden keskinäisten asetelmien kehittymistä. Vuoden viimeisellä kvartaalilla pystytään usein tekemään jo ensimmäisiä sormiharjoituksia mahdollisista hallituspohjista ja jopa ministereistä, sekä arvioimaan, millaista politiikkaa eri hallituspohjat tietyissä asiakysymyksissä mahdollisesti tekisivät.
Hallitusohjelmaneuvottelupöydissä on edelliskerroilla lähes poikkeuksetta nähty jokin teema, johon jokainen puolue on valmistellut oman ratkaisunsa. Vuonna 2015 vertailtiin leikkauslistoja, kun taas 2019 esiteltiin vaihtoehtoisia malleja sosiaaliturvan järjestämiseen. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tulee myös kevään 2023 neuvottelupöydissä jokaisella puolueilla olemaan valmiina ratkaisu johonkin yhteiskuntaa piinaavaan ongelmaan tai muutostarpeeseen. Oma lukunsa on julkisuudessa käytävä keskustelu – kenen laariin vaikea taloustilanne ja energiapula satavat? Kuka onnistuu, kuka epäonnistuu?
Seuraamme mielenkiinnolla, mitkä teemat alkavat piirtyä esiin vuoden viimeisten kuukausien aikana, jolloin vaaliohjelmia ja valmistelutyötä viimeistellään.
Suomi Natoon
Venäjän Ukrainaan kohdistunutta hyökkäyssotaa seurannut Suomen Nato-jäsenhakemuksen jättäminen ja käsittelyprosessi ovat edenneet vauhdikkaasti. Nato-jäsenyydellä on mittavat yhteiskunnalliset vaikutukset, jotka koskettavat lähes jokaista suomalaista; Suomi on vihdoin pääsemässä täysjäseneksi niihin keskusteluihin, joissa on mahdollista vaikuttaa oman alueemme turvallisuuden lisäksi myös transatlanttiseen tulevaisuuteen. Jäsenyys avaa suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia, kun Nato-hankinnat avautuvat täysimääräisesti myös Suomelle. Kaiken kaikkiaan jäsenyys tulee vahvistamaan Suomea tulevaisuudessa monin tavoin.
Seuraamme mielenkiinnolla sitä, kuinka käsittely etenee lähikuukausien aikana ja millainen jäsenmaa Suomesta muotoutuu tulevaisuudessa. Prosessiin tuo mutkia etenkin Turkin ja Unkarin aikeet, sillä hakemuksen ratifiointi ei ole vielä täysin selkeää kahden maan osalta. Lisäksi kysymykseksi jää, käsittelevätkö puolueet teemaa vaaliohjelmissaan ja se, miltä seuraava hallitusohjelma näyttää, kun Suomen Nato-jäsenyys määrittää ensimmäistä kertaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Talouden liukumäki
Taloutta leimaa ennen kaikkea epävarmuus tulevasta. Inflaatio laukkaa, ostovoima heikkenee ja pitkään jatkunut nollakorkoaika on vaihtunut nopeisiin koronnostoihin ja epävarmuuteen tulevasta suunnasta. Villiintynyt inflaatio piinaa euroaluetta ja EKP:n viesti on toistaiseksi ollut, että koronnostoja tullaan jatkamaan etunojaisesti, vaikka sekä koronnostoja että -laskuja puoltavia signaaleja, ja ensimmäisiä merkkejä taantumasta on havaittavissa. Markkinat ovat ajoittain arvioineet, että 12 kuukauden Euribor voi nousta jo alkuvuodesta pitkälti yli kolmeen prosenttiin. Toisaalta myös päiväkohtaisia laskuja on nähty, eivätkä markkinat ole erehtymättömät.
Samanaikaisesti nousevat korot ja kaikkien hyödykkeiden hintaan iskevä kiihtynyt inflaatio tulevat kurittamaan kotitalouksia kasvavissa määrin lähikuukausien aikana. Jo nyt kuluttajaluottamus on ennätysalhaalla ja taloutta leimaa odottelu ja epävarmuus. Talousnäkymien ennakoidaan heikkenevän piakkoin entisestään. Kohoavat korot myös hidastavat yritysten investointeja. Toistaiseksi teollisuuden tilauskannat ovat kestäneet, mutta näkymien synkentyessä heikkenevät myös ne vääjäämättä. Teollisuuden tilauskantojen lasku näkyy pian teollisissa työpaikoissa ja sen jälkeen laajemmin työllisyydessä ja yhteiskunnassa.
Talous kehittyy huolestuttavalla tavalla suuntaan, joka kiihdyttää eriarvoistumista. Vaalivuonna eriarvoistumiskehitys vaikuttaa myös vaalien alla käytävään keskusteluun ja jopa vaaliuurnilla tehtäviin päätöksiin. Kun talous sakkaa, puhutaan paitsi talouden isosta kuvasta ja tarvittavista toimista, myös hyvin henkilökohtaisen tason kysymyksistä. Onnistuuko jokin puolue kääntämään tämän edukseen, kompuroiko joku äänestäjien tarvehierarkian ymmärtämisessä
Energiakriisin syveneminen
Energiatilanne näytti Euroopassa mutkikkaalta jo ennen NordStream-vuotoja. Energiakriisin suhteen alkaa olla tosi kyseessä nyt kun vuoden kylmimmät ja pimeimmät kuukaudet lähestyvät. Kansalliset ja EU-tason toimet pyrkivät ratkomaan akuuttia tilannetta ja varmistamaan energian riittävyyden. Kriisitoimissa on ajoittain poikettu vallitsevista arvoista ja linjasta. Jatkuvat heilahdukset politiikkalinjoissa heikentävät toimintaympäristön ennakoitavuutta. Siksi energiapolitiikassa oleellista olisi kyetä katsomaan akuutin kriisitilanteen yli ja punnita eri ratkaisuja ja niiden vaikutuksia myös pidemmällä aikavälillä.
Energiapolitiikkaa määrittävät muuttuvat arvot. Kuluneina vuosina painopiste on ollut ympäristöasioissa, mutta nyt akuutissa kriisissä ja sen jälkeen energiapolitiikan trilemma – saatavuus, hinta ja ympäristökysymykset – hakee uutta asentoa. Sillä, minkälaisilla arvoilla energiapolitiikkaa tehdään nyt, tulee olemaan iso vaikutus suomalaisteollisuuteen, energiayhtiöihin ja kansalaisiin. Seuraamme tiiviisti, minkälaiseen asentoon energiapolitiikan palaset asettuvat akuutissa kriisissä ja sen jälkeen. Entä mitä kriisi opettaa esimerkiksi toimintatapojen tai energiansäästön osalta? Sysääkö kriisi esimerkiksi erilaisia innovaatioita ja investointeja eteenpäin?
Nähdäänkö Ukrainassa käännekohta?
Venäjän reagointi sotatilanteen heikkenemiseen on yksi tulevia kuukausia ehkä olennaisimmin määrittävistä kysymyksistä. Tilanteen kehittyminen heijastuu globaalisti laajalle. Tätä kirjoittaessa Ukrainan eteneminen taisteluissa näyttää hyvin vahvalta ja Venäjän sisäinen tyytymättömyys ja kansalaisliikehdintä on osittaisen liikekannallepanon myötä lisääntynyt radikaalisti.
Sodan kulusta ei voi ikinä sanoa mitään varmaa. Autoritäärisissä valtioissa kaikki kuitenkin usein kilpistyy johtajaan ja tämän kasvojen säilyttämiseen. Putin tuskin voi jatkaa vallassa ilman nyt jo epätodennäköiseltä vaikuttavaa voittoa. Mahdollisia suuntia näyttääkin olevan kaksi: vallan vaihtuminen Venäjällä ja vetäytyminen Ukrainasta, tai epätoivoisten ja yllättävienkin ratkaisujen tekeminen nurkkaan ajettuna. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittanee tilanteen eskaloitumista edelleen.
Sympatiamme ovat vahvasti Ukrainassa ja ukrainalaisten puolella. Jokainen päivä veristä hyökkäyssotaa ja inhimillistä kärsimystä on liikaa.
Hyvinvointialueiden valmistelun loppukiri
Vuosia kestänyt sote-uudistuksen puiminen sai viimein päätöksen, kun hyvinvointialueiden perustamisesta päätettiin vuonna 2021. Olemme uuden edessä, kun koko sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille heti ensi vuoden alussa. Toimintaa valmistelevilla väliaikaisilla valmistelutoimielimillä on kädet täynnä, kun alueiden aloittamiseen on aikaa enää muutama kuukausi.
Moni asia on kuitenkin vielä vaiheessa. Historiallinen muutos Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. On mielenkiintoista seurata, mihin kuntien keskittyminen kääntyy, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä lähtee pois ja resursseja jää muuhun. Uudistuksessa huolet hyvinvointialueiden rahoituksesta voivat johtaa pienten alueiden yhteenliittymisiin sekä palveluleikkauksiin palveluiden tarpeen kasvaessa ja menojen ollessa korkeat. Uudistuksen kannalta myös alan henkilöstöpula olisi tärkeä ratkaista. Ensi vuoden aikana on mielenkiintoista seurata, kuinka kunnat selviytyvät muuttuneesta roolistaan. Lisäksi jäämme seuraamaan, kuinka kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvien työntekijöiden siirtymästä sekä lukuisten tietojärjestelmien yhteensovittamisesta suoriudutaan uusilla hyvinvointialueilla.
Oikeistopopulistien vaalivoitto Italiassa
Epävakaa poliittinen tilanne sekä ennenaikaiset hallituksen vaihdokset eivät ole epätavallisia ilmiöitä Italian politiikassa. Tämä nähtiin myös tänä vuonna, kun entinen pääministeri Mario Draghi ilmoitti erostaan heinäkuussa ja ensi vuodelle suunnitellut vaalit siirtyivät syyskuun loppuun. Vaalien tuloksena Giorgia Melonin johtama Fratelli d’Italia -puolue yhdessä Silvio Berlusconin Forza Italian sekä Matteo Salvinin Legan kanssa johtavat nyt maata äärioikeistokoalitiollaan. Valtaan nousee Italian oikeistolaisin hallitus sitten Mussolinin. Kansalliskonservatiivisuudesta tunnettu uusi pääministeri Meloni on ensimmäinen vaaleilla valittu pääministeri sitten kymmeneen vuoteen.
Vaalitulos tulee näkymään merkittävästi erityisesti Italiassa, mutta myös Euroopassa. Inflaation kiihtyessä ja korkojen noustessa on mielenkiintoista nähdä, kuinka Italian taloutta pystytään hallitsemaan. Suuri kysymys EU:n kannalta on myös se, kuinka uusi oikeistokoalitio tulee hoitamaan ulkopolitiikkaansa. Ukrainan sota saa EU:n silmissä uuden ulottuvuuden, kun kysymykseksi nousee Italian mahdollisesti muuttunut suhtautuminen Ukrainaan ja Venäjään.
Puolueen vaalivoitto olisi ollut vielä viime vaaleissa uskomaton puolueen kannatuksen ollessa silloin vain neljä prosenttia. Äärioikeiston ja populistien kannatuksen nousu eri maissa kertoo siitä, että populismi on jälleen nostamassa päätään Euroopan politiikassa. Ei ihme, sillä kriisiytyvä maailma jättää tilaa populisteille, jotka pyrkivät retoriikassaan hyödyntämään kansalaisten sosiaalisia ja taloudellisia huolia.
Yhdysvaltain kongressin välivaalit
8. marraskuuta on Yhdysvaltain tulevaisuuden politiikkaa pitkälti määrittävä päivä, kun maassa käydään lakiasäätävän kongressin välivaalit. Äänestäjät päättävät siitä, kumpi puolue hallitsee kongressia presidentti Joe Bidenin kauden viimeisellä puoliskolla. Vaalien tulos määrittää pitkälti Bidenin mahdollisuuksia sekä yleisesti Yhdysvaltain politiikan suuntaa.
Vaaleilla on merkitystä myös kahden vuoden päästä käytävien presidentinvaalien osalta. Istuvan presidentin Joe Bidenin kannatus on laskenut huolestuttavalla tavalla ja kansalaisten luottamus häntä kohtaan on poikkeuksellisen alhainen. Entinen presidentti Donald Trump on kampanjoinut välivaalien alla aktiivisesti ympäri maata, ja hänen pyrkimyksensä maan johtoon näyttää erittäin todennäköiseltä, jättäen istuvan presidentin varjoonsa. Mikäli demokraatit voittavat kongressin, on Bidenilla mahdollisuuksia edistää omaa liberaalia politiikkaansa. Mikäli taas republikaanit vievät kongressin, vaikeuttaa se huomattavasti Bidenin hallinnon kykyä toimia loppukaudellaan, kun republikaanien toiveet Bidenin agendan edistämisen estämisestä toteutuisivat.
Poliittinen päätöksenteko kriisien keskellä
Yllättävät ja mittavat kriisit ovat varjostaneet poliittista ympäristöä viimeisten vuosien ajan. Ne ovat paljastaneet yhteiskuntien haavoittuvuuden, mutta toisaalta myös yhteistyön ja notkean päätöksenkyvyn merkityksen niin kansallisesti kuin globaalistikin. Vaikka koronan alkuvaiheen kriisistä on jokseenkin selvitty, järisyttää Eurooppaa nyt sota Ukrainassa, energiakriisi, kärjistyvä inflaatio sekä nousevat korot, asettaen jälleen paljon ratkaistavaa maamme hallitukselle. Kriisissä kansallisen ja kansainvälisen yhtenäisyyden merkitys on merkki myös resilienssistä.
Nopeasti muuttuvat olosuhteet vaativat nopeaa reagointia ja priorisointia. Päätöksenteko voi lamaantua, mutta toisaalta paine päätöksentekoon voi myös edistää niiden tekemistä. On mielenkiintoista seurata, kuinka paljon kriisien keskellä jää tilaa muille keskusteluille kuin niille, jotka on pakon edessä käytävä. Hallituskauden loppusuora sekä edessä häämöttävät eduskuntavaalit asettavat ilmiölle uuden tason, kun puolueiden vaalikampanjointi käynnistyy seuraavien kuukausien aikana toden teolla.