”Too important to fail” – kriisissä huomaamme yritysten arvon
Koronaepidemia on herättänyt keskustelua, jonka mukaan yhteiskunnan elvytys tulisi sitoa osaksi Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja käyttää tilaisuutena siirtyä kestävämpään yhteiskuntaan. Talouskriisin keskellä huomaamme myös, mikä yritysten rooli yhteiskunnassa on ja miksi yritysmaailman kuunteleminen politiikassa on normaalioloissakin tärkeää. Kriisissä voimme oppia molemmista.
Vuoden 2008 talouskriisin aikana Yhdysvalloissa todettiin joidenkin pankkien olevan ”too big to fail”. Kriisiytyneiden pankkien kaatumisella pelättiin olevan liian suuret vaikutukset muuhun yhteiskuntaan ja talouteen, joten ne päätettiin pelastaa julkisin varoin ja näin suojella muuta yhteiskuntaa. Nyt koronan myötä isoja tukipaketteja kohdennetaan kriisiytyneille talouksille ympäri maailmaa. Jos yrityksiä pääsisi kaatumaan paljon, vähenisi palveluiden määrä ja laatu kriisin aikana radikaalisti, jolloin yhteiskunnan palautuminen olisi myöhemmin työlästä, hidasta ja kallista.
Välittömästi kriisistä kärsivät ihmiset, jotka menettävät työpaikkansa tai ajautuvat oman yrityksensä kanssa konkurssiin. Sivullisia kärsijöitä olemme kuitenkin me kaikki, jotka käytämme erilaisia palveluita jokapäiväisessä elämässämme. Kriisi on osoittanut, että ei ole olemassa erikseen ”yhteiskunnallisia yrityksiä”. Kaikki yritykset ovat yhteiskunnallisia yrityksiä luodessaan työpaikkoja, verotuloja ja palveluita liikkumisesta ruokaan ja energiaan.
Hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitteiden ympärillä on puhuttu paljon reilusta muutoksesta, joka tarkoittaa kaikkien yhteiskunnan osapuolten kuuntelemista ja osallistamista muutokseen. Nyt käynnissä oleva tilanne auttaa avaamaan silmiä sille, mikä yritysten rooli yhteiskunnassa on. Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan turvata ja tehdä samalla siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan, tarvitsemme yritysmaailmaa ja sen luomaa taloudellista panosta. Hiilineutraalin yhteiskunnan edellyttämiä innovaatioita, investointeja ja resilienssiä saadaan aikaiseksi, kun yritysmaailmaa kuunnellaan päätöksenteossa ja käytetään väylänä yhteiskunnan uudistamiseen.
Ei ole realistista odottaa, että vanhat toimijat katoaisivat kartalta ja tilalle syntyisi tyhjästä uusia toimijoita, jotka samalla uudistavat yhteiskunnan. Tämä ei ole aina edes toivottava skenaario, sillä pahimmassa tapauksessa siirtymä olisi tehoton, kallis ja tapahtuisi yksittäisten ihmisten kustannuksella. Yhteiskunnan uudistumisessa olemassa olevia rakenteita tulisi sen sijaan ohjata hallitusti uuteen suuntaan ja hyödyntää niitä työkaluja, joita meillä on käytössämme. Tulemme käynnissä olevan kriisin aikanakin näkemään, miten perinteiset yritykset mukautuvat muuttuneeseen toimintaympäristöön ja keksivät uusia tapoja toimia, mikä taas auttaa pääsemään vaikean tilanteen ylitse.
Koronakriisin tuottama yhteiskunnallinen konsensus yritysten tukemisesta on seurausta ymmärryksestä, että yhteiskuntamme toiminta ja ihmisten sujuva arki ei ole olemassa erillään yritysten toimintaedellytyksistä. Suomalainen yksityinen sektori on ”too important to fail”, sillä hyvinvointimme on riippuvainen sen elinvoimaisuudesta. Kriisin hoito tarjoaa mahdollisuuden tehdä siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan, mutta opettaa myös jatkoa varten miten tärkeää yritysten toimintaedellytysten tukeminen on. Hiilineutraalin yhteiskunnan ja ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta tämä tarkoittaa yritysten aktiivista osallistamista niitä koskevaan päätöksentekoon, jotta nyt tiedossa oleva tulevaisuuden kriisi ei pääsisi yllättämään meitä.
Lauri Korvenmaa
Kirjoittaja on Blicin Brainee-harjoittelija, jota kiinnostaa yritysten rooli yhteiskunnassa.