Poliittiset riskit kasvussa - Miten toimia?

Yrityksillä on kärjistetysti neljä vaihtoehtoa reagoida poliittisiin riskeihin: olla tekemättä mitään, paeta, siirtää riski esimerkiksi vakuutusten avulla tai löytää ratkaisu.

Poliittiset riskit ovat yritysten näkökulmasta kasvussa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Trump, protektionismin nousu, Brexit ja geopoliittiset jännitteet ovat kaikki esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat suomalaisten yritysten liiketoimintaan, yllättävän paljon. Joillekin vaikutus on suora, esimerkiksi uudet tullimaksut tai Brexitin aiheuttamat valuuttatappiot, mutta kaikille muutokset suurvaltojen kauppapolitiikassa näkyvät vähintäänkin maailmantalouden suhdannevaihteluiden kautta.

EU-lainsäädännön osuus ennustettavuuden vaikeutumisessa on myös suuri. Eri arvioiden mukaan Suomen lainsäädännöstä yli puolet juontaa juurensa EU:n päätöksenteosta. EU on yksinkertaisesti lisännyt lainsäädännön määrää ja teettää siten lisätyötä riskien seurannassa. Brysselin päätöksenteon päälle, valppautta vaatii direktiivien implementointi Suomen lainsäädäntöön. Nykyinen hallitus on hallitusohjelmaa myöten julistanut ”Suomi-lisän” pannaan, mutta käytännössä tämä ei ole tapahtunut vaan Suomessa ajetaan usein läpi tarpeettoman laaja kansallinen tulkinta.

Kotimaan politiikassa ennustettavuutta on heikentänyt politiikanteon yhä lyhyempi aikajänne. Sosiaalisen median aikakauden avoimuus ja viestintä vaativat yhä nopeampia päätöksiä, vaikka asiat ovat yhä monimutkaisempia ja tarvittavat uudistukset kokoluokaltaan suuria. Poliitikoilla on houkutus sortua populismiin ja poliittisten irtopisteiden keräämiseen. Auktoriteettien rikkoutumisella ja siitä juontuvalla vallan hajautumisella on myös merkitystä. Mielipidejohtajat ja kansanliikkeet saattavat kääntää yleisen mielipiteen nopeasti uuteen asentoon. Uusi maailma haastaa perinteiset puolueet ja niiden toimintamallit.

Yritysten tulisi kohdella poliittisia riskejä kuten muitakin riskejä. Ennen kaikkea ne pitää tunnistaa ja niitä pitää seurata, sen jälkeen niitä voi hallita. Yritysten perinteisen riskienhallintateorian mukaan yrityksellä on neljä vaihtoehtoa. Se voi pitää riskin, välttää riskin, siirtää riskin tai pienentää riskiä. Nämä samat vaihtoehdot pätevät poliittisiin riskeihin.

Tunnistettuaan riskin, yritys voi siis pitää riskin eli olla tekemättä mitään ja sopeutua poliittiseen päätökseen. Se voi joskus olla viisastakin ja usein muuta vaihtoehtoa ei edes ole. Tekemättömyyden ongelmana voi kuitenkin olla jääminen sivusta seuraajaksi omaan yritykseen vaikuttavassa asiassa. Riskinhallinnan kannalta lopputulos voi olla arvaamaton. Lisäksi, avoin yhteiskunta janoaa yrityksiä mukaan vaikuttamaan ja keskustelemaan. Käpertyminen on yhä harvemmin toimiva vaihtoehto.

Toinen vaihtoehto on välttää riski eli hieman kärjistäen ”pakeneminen”. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tuotannon siirtämistä toiseen maahan tai joidenkin toimintojen lopettamista, jos poliittiset päätökset tekevät toimintaympäristöstä liian vaikean tai kannattamattoman. Nordean pääkonttorin siirtyminen Ruotsista Suomeen on esimerkki tästä.

Kolmas vaihtoehto eli riskin siirtäminen toimii paremmin puhtaisiin vahinkoriskeihin. Vahinkoja vastaan on suhteellisen helppo suojautua vaikka vakuutuksilla, mutta poliittisiin riskeihin tätä vaihtoehtoa on vaikeampi soveltaa.

Jos poliittinen riski uhkaa toteutua ja yrityksen toimintaympäristö on myllerryksen edessä, paras vaihtoehto on pienentää riskiä tai löytää ongelmaan ratkaisu. Tämä vaatii hereillä olemista, osuvaa tilanneanalyysia ja oikea-aikaista vaikuttamista. Ratkaisun löytäminen tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea sitä, että yrityksen tarjoamasta ratkaisusta hyötyvät muutkin kuin yritys itse. Onnistunut vaikuttaminen tarvitsee taakseen laajemman yhteiskunnallisen edun ja jaetut arvot. Tänä päivänä vaikuttaminen on aina avointa, tietoon perustuvaa toimintaa, jossa etsitään ratkaisuja, joista hyötyvät kaikki, liiketoimintaa tekevä yritys mukaan lukien.

Ennustettavuus on avainsana yrityksille silloin, kun ne arvioivat riskejä joka päiväisessä liiketoiminnassa ja varsinkin silloin, kun ne suunnittelevat toimintansa kehittämistä ja investointeja. Ennustettava politiikka mahdollistaa yritysten kasvun ja työpaikkojen luomisen. Ennustettavia, pitkäjänteisiä poliittisia päätöksiä sopii toivoa jälleen tällä viikolla, kun hallitus kokoontuu kehysriiheen.

Johanna Sipola

Kirjoittaja toimii Keskuskauppakamarin elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta vastaavana johtajana.