Blockchain - olemmeko valmiita vallankumoukseen?

Monelle on varmasti tullut vastaan se yksi tuttu, joka kertoo suu vaahdoten bitcoinista, sen mahdollisuuksista ja järisyttävistä tuotoista, jotka hän on kryptovaluuttaan sijoittaneena ansainnut. Bitcoinin taustalla oleva ”blockchain” on nyt jokaisen sijoittajan, start-upin ja usein myös poliitikon huulilla. Lohkoketjuteknologiaa eli blockchainia huudetaankin suurimmaksi teknologian mullistukseksi sitten internetin. Sen sanotaan muuttavan kaiken ja samanaikaisesti pyyhkivän triljoonia euroja ja dollareita varallisuutta maailmasta.

Lyhyesti blockchain on teknologia, joka mahdollistaa hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan, jota voi ylläpitää kuka tahansa toista osapuolta tuntematta, ilman kolmannen ”välikäden” varmistustoimenpiteitä. Kyseessä ei ole kuitenkaan ainoastaan teknologia. Blockchainin taustalla on ajatus siitä, että tietyt instituutioiden valtarakenteet erityisesti finanssiteollisuudessa ja myös virkakoneistoissa eivät ole ainoastaan hyödyttömiä välikäsiä, vaan myös yksilöiden oikeuksia loukkaavia. Ideologia on rakentunut vahvasti 1990-luvun ”cypherpunk”-liikkeessä, jonka näkemykset voisi tiivistää seuraavasti: ”Jos haluamme yksityisyyttä, meidän on puolustettava sitä. Yksityisyyttä ei voida olettaa annettavan, sillä se olisi hallitusten, korporaatioiden ja muiden kasvottomien organisaatioiden etujen vastaista. Siksi yksityisyyttä pitää puolustaa esimerkiksi kryptografian, anonyymin viestinvälityksen ja kryptovaluuttojen avulla”.

Miksi blockchainin sosiaalisen, jopa poliittisen agendan ymmärtäminen on tärkeää?

Usein blockchainin kanssa samassa lauseessa toistuu muiden teknologioiden, kuten tekoälyn luoma disruptio ja sen mahdollisuudet. Kuitenkin, kun puhumme eri teknologioiden sosiaalisten vaikutusten mittakaavasta, blockchainin ja tekoälyn vertaaminen on kuin vertaisimme yhteiskunnallisuudelta vaikuttavuudeltaan Minna Canthia ja A.I. Virtasta: toinen on ollut mukana luomassa merkittävää kulttuurista paradigmaa, jonka ympärille yhteiskuntamme on organisoitu, toisen saavutusten ollessa osoitus siitä, mihin yhteiskuntamme on teknologian avulla kykeneväinen. Teknologian kehitys nostaa yhteiskuntamme jäsenten elintasoa ja auttaa ihmisiä kontrolloimaan omaa kohtaloaan. Kuitenkin kulttuurinen kehitys on se, mikä tekee meistä ihmisistä muutakin kuin vain resursseja tuottavia koneita: se lisää yhtälöön tarkoituksen, kuten moraalin tai oikeuskäsityksen, ja auttaa meitä ymmärtämään omia motiivejamme.

Blockchainiin ja tekoälyyn liittyvät erilaiset motiivit ja kriteerit. Tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä ja muissa yhteiskunnan toiminnoissa on itsestäänselvyys: se lisää ihmisten, yritysten ja valtioiden tehokkuutta, disruptoi toimialoja ja vallitsevia toimintatapoja, mahdollistaa uusia innovaatioita ja vapauttaa henkistä pääomaa tuottavampaan käyttöön. Vaikka blockchainin mahdollistamat ratkaisut olisivat niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta tehokkaampia ja itsestään selviä, niiden laajamittainen käyttöönotto ja nykyisten struktuurien syrjäyttäminen perustuu viime kädessä kansalaisten luottamukseen (tai sen puutteeseen) vallitsevaa yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Siksi kyseessä on teorian tasolla merkittävästi suurempi muutos kuin olemme vielä osanneet ajatellakaan.

Tommi Bergström

Kirjoittaja työskentelee Innovestor Venturesissa, joka on Suomen suurimpia venture capital-pääomasijoittajia.