EU-hanketyössä vaikuttavuus rakentuu viestimällä

Minä uskon eurooppalaiseen yhteistyöhön. Uskon, että Euroopan unionin hankerahoituksella tehtävä monialainen tutkimus-, kehitys- ja kansainvälinen yhteistyö on vaikuttavinta ja konkreettisinta EU-politiikkaa. Tämän vaikuttavuuden ja konkretian viestiminen on EU-hanketyön ytimessä.

Koordinoin työssäni Centrum Balticum -säätiössä EU-rahoitteisia kansainvälisiä hankkeita ja niiden viestintää. Yleinen mielikuva EU-hankehallinnosta, haku- ja raportointiprosesseista on usein negatiivinen. Ajatellaan, että byrokraattisiin prosesseihin kuluvat resurssit ja aika eivät ole suhteessa tuloksiin. En allekirjoita väitettä. Vaikka hallinnossa on paljon työtä, uskon ympäri Eurooppaa toteutettavan hanketyön – jota myös EU:n koheesio- tai aluepolitiikaksi kutsutaan – todella olevan vaikuttavinta EU:n politiikkaa. Byrokratialla on vissi tarkoituksensa: turvata se, ettei rahoja käytetä väärin ja tehdä läpinäkyväksi kuhunkin toimeen kuluneet varat. Miksi sitten mielikuva EU-hanketyöstä on usein niin negatiivinen? Kyse ei nimittäin ole siitä, etteikö hankkeissa tehty työ todella hyödyttäisi meitä jokaista. Kyse on siitä, osataanko tästä vaikuttavuudesta viestiä ymmärrettävästi ja vakuuttavasti.

Lähes kolmannes EU:n kokonaisbudjetista, yli 351 miljardia euroa, on varattu koheesiopolitiikan hanketyöhön rahoituskaudella 2014–2020. Näillä varoilla toteutettavat kansalliset ja kansainväliset tutkimus- ja kehityshankkeet ovat lähimpänä unionin kansalaista ja vaikuttavat arkipäivässämme. Kotikaupungissani Turussa kävelen joka aamu töihin sillan yli, jonka rakentaminen on ollut mahdollista EU-osarahoituksen turvin. Tänä talvena Turun talvipyöräilyreittien ylläpitoon on panostettu ja ensi kesänä testataan kaupunkipyöriä EU-rahoitteisen hankkeen mahdollistamana. Useammassa hankkeessa kehitetään turkulaisille tärkeää meriklusteria ja sen kestäviä toimintaedellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeissa on siis kyse meidän turkulaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä laajemmin yhteiskunnan kestävään kehitykseen vaikuttavista toimista, jotka eivät välttämättä toteutuisi ilman EU:n hankerahoitusta. Esimerkkejä EU-rahoituksen jokapäiväisestä vaikuttavuudesta löytyy ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Erityisesti kansainvälisessä hankeyhteistyössä ollaan mielestäni koko Euroopan unionin ydinajatuksen äärellä: tavoitteellista yhteistyötä tehdään yli valtioiden rajojen samalla oppien toinen toisiltamme parhaita tapoja ja käytäntöjä. Näin rakennetaan yhteistä eurooppalaista toimintakulttuuria, jossa suomalainen tapa tehdä töitä ja elää sekoittuu sopivasti vaikkapa latvialaisten ja saksalaisten toimintatapojen kanssa. Välillä kohdataan isojakin ristiriitoja ja haasteita, mutta niistä päästään yli neuvottelemalla ja puhumalla. Olen onnekas päästessäni tekemään päivittäin töitä eri maista tulevien ihmisten kanssa. Me suomalaiset voimme olla ylpeitä siitä, että olemme haluttuja ja arvostettuja kumppaneita kansainvälisissä hankkeissa. Ennen kaikkea minusta hienoa on kuitenkin se, että kansainvälisissä hankkeissa tehdään vaikuttavaa yhteistyötä eurooppalaisina, ei niinkään suomalaisina, latvialaisina tai saksalaisina.

Vaikuttavuutta syntyy EU-hankkeissa eri tasoilla. Ensinnäkin, hankkeessa mukana oleva yksittäinen organisaatio voi ottaa kehitysaskeleita omassa toiminnassaan sekä rakentaa verkostojaan ja mainettaan. Organisaation henkilökunta pääsee kehittämään omaa osaamistaan, mistä on varmasti hyötyä hankeajan jälkeenkin. Toiseksi, hankekonsortio yhdessä tuottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kohderyhmissään saavuttamalla hankkeelle asetetut tavoitteet. Sivuvirtoina voi parhaimmassa tapauksessa syntyä tuloksia, joita ennakolta ei edes osattu odottaa – tai löydetään tarpeita seuraaville kehityshankkeille. Hankkeena alkaneesta yhteistyöstä voi syntyä myös pysyvämpiä rakenteita. Kolmanneksi, koko Euroopan unionin tasolla sadat tuhannet EU-rahoituksella toteutetut hankkeet vaikuttavat eurooppalaisen yhtenäisyyden rakentumiseen, kaventavat kehityseroja maiden välillä sekä tuovat iloa ja hyötyä unionin kansalaisten arkeen – kuten kaupunkipyörät turkulaisille ensi kesänä. Hankeyhteistyö on siis vaikuttava esimerkki siitä, miksi EU on olemassa ja miksi tarvitsemme sitä.

Kaikilla hankeyhteistyön tasoilla viestinnän merkitys on oleellinen, sillä vaikuttavuus rakentuu viestimällä. Hankeviestinnän tulee olla kohderyhmälähtöistä ja kunnianhimoista. Viestintä tulee rakentaa osaksi hankkeen toimia ja tavoitteita jo suunnitteluvaiheessa ja huomioida jokapäiväisessä tekemisessä. Mielessä täytyy pitää kirkkaana paitsi hankkeen tavoitteet, myös laajempi kuva, jossa yksittäinenkin hanke on osa EU:n ydinviestiä. EU-hankkeiden vaikuttavuutta viestimällä voidaan rakentaa positiivista EU-brändiä ja tuoda joskus etäiseksikin soimattu unioni lähemmäs kansalaista.

Miitta Eronen

Kirjoittaja toimii EU-hankkeiden koordinaattorina Centrum Balticum -säätiössä, joka tekee ja tukee Itämeren alueen monialaista yhteistyötä.