Poliittista tahtoa tarvitaan monilla tasoilla globaaleista suurkokouksista paikallisyhteisöihin
Pariisin sopimuksessa asetetut kansalliset päästövähennystavoitteet nostavat maapallon keskilämpötilaa 2,8 astella. Kyse ei ole siitä, että 20 asteen sijaan päivälämpötila olisi 22 astetta, vaan keskeistä on keskimääräisyys. Maapallon keskilämpötilan noustessa lähes kolmella asteella jotkut pallomme alueet tulevat kärsimään kuivuudesta, toiset alueet taas tulvista ja rankkasateista.
YK:n neuvottelut marraskuussa pidetyssä Bonnin ilmastokokouksessa loivat lähtökohdat Pariisin sopimuksessa linjattujen toimien toteuttamiseksi. Bonnissa päätettiin runko, miten toimia päästöjen vähentämiseksi raportoidaan ja seurataan. Hanke aloitetaan ensi vuonna ja säännöt jäävät ratkaistavaksi Puolassa järjestettävään ilmastokokoukseen, jota kohti katseet ovatkin jo kääntyneet. Suurta keskustelua Bonnissa herätti myös kehitysmaiden vaatimus vauraiden maiden lisätoimista ennen vuoden 2020 Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa. Asiasta tuli odotettua suurempi eripura ja lopulta päätettiin, että toimia tarkastellaan uudelleen 2018 ja 2019. Lisäksi köyhät ja haavoittuvammat maat vaativat, että maksajamaat esittäisivät etukäteen maksuaikataulun ja rahamäärät, jotta saajamaat voisivat suunnitella omia ilmastotoimiaan. Tämä on ongelmallista siinä mielessä, että maiden on vaikea tehdä lupauksia tulevien hallitusten puolesta.
Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja unionin yksi kaikkein keskimmäisistä tavoitteista on päästöjen vähentäminen. On hyvä ja oikein, että EU ottaa vahvan johtajuuden ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. On selvää, että vain ainoastaan yhtenäisellä eurooppalaisella ilmasto- ja energiapolitiikalla voidaan saavuttaa riittäviä tuloksia. Ilmastonmuutos on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta poliittinen tahto tehdä asialle jotakin, on löytynyt vasta nyt. Läntisten maiden ja sittemmin myös Kiinan vaurastumisen myötä maailman energian tarve jatkaa kasvuaan. Energian säästäminen on hyvä idea väliaikaisesti siihen asti, kun fossiilista energialähteistä on luovuttu. Tulevaisuudessa energian säästäminen ei kuitenkaan riitä, sillä energian kysyntä ja kulutus lisääntyvät. Tarvitaan ideologisia päätöksiä ja poliittista tahtoa, mutta myös realismia. Keinot päästöttömään energiantuotantoon löytyvät, kun tehdään poliittinen päätös siitä, mikä on ilmastopoliittisesti tärkeää. Tulevaisuudessa avainasemassa ovat aurinko- ja fuusiovoima sekä niitä tukevan varastointiteknologian kehittäminen.
Vaikka Bonnin ilmastokokouksen tulokset eivät ole riittävät, ne antavat selkeät suuntaviivat ensi vuoden Puolan ilmastokokoukselle, josta tulee epäilemättä vaikea. Maiden on oltava määrätietoisempia, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Saastuttavin fossiilinen energiamuoto hiili ja siitä luopuminen on varmasti yksi oleellisimmista kysymyksistä seuraavan kahden vuoden aikana. Suomi on edelläkävijä sekä ilmastonmuutoksen lieventämisessä, että mukautumistoimissa. Suomen roolin tulee olla muille hyvän esimerkin näyttäminen sekä aktiivisesti neuvottelujen edistäminen. Positiivinen uutinen on, että USA:n päätös vetäytyä Pariisin sopimuksesta ei ole tähän mennessä vaikuttanut suuresti ja muiden maiden yhtenäisyys ilmastotoimissa korostuu. Ilmastonmuutoksen vatsaista työtä tehdään myös laajasti kuntien tasolla sekä USA:ssa että globaalisti. Kunnat ja paikalliset yhteisöt ovatkin avainasemassa tässä työssä. USA:ssa myös monet osavaltiot ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä. Kalifornian kuvernööri Jeff Brown keskusteli marraskuussa EU:n ilmasto-ja energia-asioista vastaavan komissaarin Miguel Arias Canneten kanssa USA:n ja Euroopan välisistä päästömarkkinoista. Osavaltioiden tasollakin siis tehdään paljon eikä edes Trump voi sivuttaa sitä, että investoinnit uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin ovat nouseva trendi ja fossiilisen energian maailma on historiaa. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä on hyödynnettävä sekä globaalia että paikallisyhteisöjen tasolla tapahtuvaa yhteistyötä.
Verena Kaun
Kirjoittaja on intohimoinen federalisti ja Eurooppa-aktiivi. Tällä hetkellä hän työskentelee eduskunta-avustajana ilmasto- ja energiapoliittisten kysymysten parissa.