Maailman mielenterveyspäivä: Ovatko mielenterveyden häiriöt Suomen 2000-luvun kansantauti?
Tänään, 10. lokakuuta, vietetään Maailman mielenterveyspäivää. Päivän tulisi muistuttaa jokaista siitä, miten tärkeää on huolehtia mielen hyvinvoinnista. Mielenterveyden haasteet eivät ole vain henkilökohtainen asia, vaan kyse on mittavasti yhteiskunnallisesta ilmiöstä ja ongelmasta. Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan vuodessa yli 20 % suomalaisista kokee jonkun mielenterveyden häiriö ja elämänsä aikana joka viides suomalainen sairastuu masennukseen. Luvut ovat valtavia.
Mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy sairauspoissaoloille
Viime vuosina mielenterveyden merkitys työelämässä ja yhteiskunnassa on entisestään korostunut. Mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy sairauspoissaoloille – vuonna 2020 ne ohittivat tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat poissaolot. Tilasto heijastaa merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa ja työelämässä: Työ on muuttunut henkisesti vaativammaksi, yhä useampi kohtaa työn ja arjen ristipaineet sekä kamppailee ei vain työmäärän, vaan myös eettisen stressin ja meta- sekä tunnetyön tekemisestä aiheutuneesta kuormasta. Näillä on suoria vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin.
Tilanne ei ole vain yksilöiden tai organisaatioiden ongelma, vaan sillä on valtavat seuraukset myös kansantaloudelle. Vuonna 2018, jo ennen koronapandemiaa, OECD arvioi mielenterveyden häiriöiden maksavan Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa. Tämä summa koostuu muun muassa tuottavuuden laskusta, sairauspoissaoloista ja hoitokustannuksista. Pandemian tuoma epävarmuus, eristäytyminen ja stressi ovat todennäköisesti vain pahentaneet tilannetta, mikä tekee mielenterveystyöstä entistäkin ajankohtaisempaa.
Mielenterveyden kriisi ei ole syntynyt tyhjiössä. Työelämän muutos on vaikuttanut suoraan ihmisten jaksamiseen. Digitalisaatio, jatkuva saatavilla olo, työn intensiivisyys ja paineet tuottavuudesta ovat lisänneet henkistä kuormitusta. Yhä useampi työskentelee myös epäsäännöllisissä olosuhteissa tai hybridimallissa, mikä voi hämärtää työn ja vapaa-ajan rajoja ja lisätä uupumuksen riskiä.
On tärkeä vahvistaa mielenterveyspalveluiden resursseja sekä jaksamista edistäviä tekijöitä
Vaikka mielenterveysongelmat ovat yhä enemmän esillä, niihin liittyy edelleen stigmaa. Työpaikoilla mielenterveyden ongelmia ei aina tunnisteta tai niihin ei osata reagoida ajoissa, mikä johtaa pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin tai jopa työkyvyttömyyteen. Tämä on yksi syy siihen, miksi mielenterveyden tukeminen jokaisella yhteiskunnan osa-alueella on kriittistä sekä yksilön että koko yhteiskunnan kannalta. Läpi 2000-luvun poliittisilla päätöksillä ei ole onnistuttu tukemaan mielenterveyden palveluja, sillä terveydenhuollon kokonaiskäyttömenosta vain 4,5 % kohdentuu mielenterveyden palveluihin. Tarve mielenterveyden palveluille ei ole vähentynyt, päinvastoin.
Hyvinvoiva yhteiskunta syntyy hyvinvoivista yksilöistä ja yhteisöistä. Suomi on pullollaan ideoivia ja innovatiivisia toimijoita, joiden ratkaisuiden määrä myös tähän ongelmaan on varmasti kahden käden sormilla laskematon. Suomi tarvitsee tekijöitä ja osaajia, eikä yhteenkään pudokkaaseen tohtisi olla varaa. On tärkeä vahvistaa jaksamista edistäviä tekijöitä, tarkkailla omia ja toisten jaksamisen rajoja sekä tehdä aitoja muutoksia niihin seikkoihin, jotka kuormittavat. Ennaltaehkäisyn lisäksi mielenterveydenpalvelut tarvitset lisäresursseja ja julkinen keskustelu puhetta mielenterveydestä, jotta sukupolvia ylittäneet stigmat vihdoinkin murtuisivat..
Jenna Rautionaho ja Eeva Honkonen
Kirjoittajat ovat Blicin analyytikko ja konsultti, jotka pyrkivät edistämään arjessaan omaa ja toisten jaksamista
Kirjoituksessa käytetyt lähteet:
Health at a Glance 2018 -raportti, OECD 2018.
Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset: Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevän Aikalisä-tukipalvelun arviointi. Vaasan yliopisto 2016.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021. THL 2023.
Tilastotietoa mielenterveydestä. Mieli ry:n nettisivut. Katsottu: 10.10.2024.