Lapsen oikeuksien viikko 2024: älypuhelinten häiriökäyttö kouluissa haastaa lapsen oikeutta oppimiseen
Lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi ympäri maailmaa 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisen kunniaksi. Nykyään lapsen oikeuksia juhlitaan koko viikon ajan. Lapsen oikeuksien päivä on ollut Suomessa vuodesta 2020 alkaen myös virallinen liputuspäivä.
Tämän vuoden lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus oppimiseen. Jokainen yleissopimuksen ratifioinut valtio on sitoutunut järjestämään lapsille maksuttoman perusasteen koulutuksen, joka muun muassa tukee lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä muiden valmiuksien mahdollisimman täyttä kehittämistä ja lapsen valmistamista vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa (artikla 28 ja 29).
Suomessa huoli peruskoulun tilasta sekä oppilaiden hyvinvoinnista on herättänyt jo pidemmän aikaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Viime aikoina tapetilla on erityisesti ollut mobiililaitteiden häiriökäyttö kouluissa . Hallitus on julkaissut lakiluonnoksen, jossa puhelimien käyttö kielletään peruskoulun oppitunneilla. Esitysluonnoksen mukaan opettajalla ja rehtorilla olisi jatkossa oikeus ottaa haltuunsa ”esine tai aine”, jolla oppilas häiritsee opetusta. Tälläkin hetkellä monissa kouluissa on sellainen käytäntö, ettei puhelimia saa käyttää oppitunneilla, mutta tällaiset toimintatavat perustuvat vapaaehtoisuuteen. Puhelinkieltoa voidaan perustella muun muassa lapsen oikeudella saada opetusta turvallisessa opetusympäristössä. Tämä oikeus on kirjattu perusopetuslain 29 §:ään.
Hallitus on arvioinut, että kännyköiden käytön kieltäminen tulee vaikuttamaan positiivisesti niin oppimistuloksiin, oppilaiden keskittymiseen kuin työrauhaan oppitunneilla. Lakiluonnosta on valmisteltu opetusministeri Anders Adlercreutzin johdolla, ja lain on tarkoitus astua voimaan elokuussa 2025. Mobiililaitteiden käytön kielto peruskoulussa on hyvä alku, mutta katse tulisi kääntää myös koteihin. Lakimuutoksella lisätään koulun keinoja puuttua älypuhelimien häiriökäyttöön koulumaailmassa, mutta ennen kaikkea uudistuksella sysätään koulun henkilökunnalle entistä vahvempaa roolia lasten kasvattajana. Nyky-yhteiskunnassa huoltajien käsitys omasta kasvatusvastuustaan hukkuu keskusteluun koulun ja muiden yhteiskunnallisten tahojen merkityksestä lasten kasvatuksessa ja hyvään elämään ohjaamisessa. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan, ja yhteiskunnan velvollisuutena on ainoastaan tukea huoltajia kasvatustehtävässään. Malli älypuhelimien ja sosiaalisen median käytölle on lähdettävä nimenomaan kotoa.
Tulee muistaa, että älypuhelimien häiriökäyttö on kuitenkin vain yksi osasyy peruskoulujen huolestuttavaan tilanteeseen. Myös muihin koulumaailman ongelmiin tulee systemaattisesti puuttua turvallisen oppimisympäristön ja lapsen oppimisoikeuden turvaamiseksi. Oppiminen on paitsi lapsen oikeus, mutta siitä riippuu myös koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus. Jokaiselle lapselle tulee jatkossakin tarjota tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja oppimiseen.
Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa!
Maria Rytkönen
Kirjoittaja on Blicin analyytikko. Maria on erikoistunut lapsen oikeuksiin ja työskennellyt muun muassa lastensuojelujärjestössä lakiasiantuntijana.