Sääntelymyrskyä vai selkeyttä – uusi komissio lupaa keventää yritysten raportointitaakkaa
Euroopan unionin vastuullisuussääntely on lisääntynyt vauhdilla. Viime vuosien sääntelyaaltoon kuuluvat esimerkiksi taksonomia-asetus, ekosuunnitteluasetus (ESPR), kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), yritysvastuudirektiivi (CSDDD) ja vihreiden väittämien direktiivi (GCD). Vaikka sääntely koskee ensi vaiheessa pääosin suuria yrityksiä, vastuullisuusvaatimukset valuvat myös alihankkijoina toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Asiakassuhteiden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi myös pk-yritysten on kyettävä todentamaan toimivansa vastuullisesti ympäristöä, asiakkaita, henkilöstöä ja sidosryhmiä kohtaan.
Vaikka yhtenäinen vastuullisuussääntely edistää kestävää liiketoimintaa ja pyrkii varmistamaan yritysten tasapuolisen kohtelun koko EU-alueella, kasvava sääntely ja raportointivelvoitteet aiheuttavat myös hallintokuormaa yrityksille. YK:n yritysvastuuverkoston Suomen paikallisjärjestön selvityksen mukaan suomalaisyritykset kamppailevat erityisesti kestävyysraportointidirektiiviin, yritysvastuudirektiiviin, hiilirajamekanismiin (CBAM) ja metsäkatoasetukseen liittyvien kysymysten kanssa. Suurimpina haasteina yritykset näkevät lainsäädännön vaatimusten yksityiskohtaisuuden, EU:n ohjeistuksen epäselvyyden ja raportoitavan datan määrän. Lainsäädännön vaatimukset koetaan osittain kohtuuttomiksi ja niiden täyttämiseen vaadittava työmäärä valtavaksi.
Raportointivelvoitteiden keventämiseksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut, että uusi komissio julkaisee ensimmäisten ehdotustensa joukossa Omnibus Simplification -paketin, jotta yritykset voisivat toimia helpommin EU:n sisämarkkinoilla. Von der Leyenin puheenvuorojen perusteella kyse on erityisesti yritysten hallinnollisen taakan keventämisestä muun muassa päällekkäisiä raportointivelvoitteita karsimalla. Uudella paketilla ehdotetaan muutoksia samalla kertaa useampaan EU-säädökseen. Talouspolitiikasta vastaavan komissaari Valdis Dombrovskisin mukaan paketilla halutaan keventää ainakin taksonomia-asetuksen, kestävyysraportointidirektiivin ja yritysvastuudirektiivin asettamia raportointivelvollisuuksia yrityksille. Komissio aikoo kohdistaa räätälöityä sääntelyn yksinkertaistamista varsinkin niin kutsuttuihin pieniin keskikokoisiin (small mid-cap) yrityksiin, jotka ovat suurempia kuin pk-yritykset mutta pienempiä kuin suuret yritykset.
Katseet kohdistuvat tiukasti Omnibus-pakettiin, kun se julkaistaan 26. helmikuuta 2025. Huomionarvoista on, että paketti käynnistää odotettavasti kokonaan uuden EU-lainsäädäntöprosessin. Vaikka komission tavoitteena voi olla pelkästään yhtenäistää ja sujuvoittaa lainsäädäntöä, lainsäädäntöprosessi edellyttää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston eli jäsenmaiden osallistumista. Prosessin yhteydessä ne voivat ehdottaa laajempia muutoksia lainsäädäntöön. Erityisesti kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiivit ovat olleet parlamentissa hyvin kiistanalaisia. Mepit ja jäsenmaat voivat nähdä tämän mahdollisuutena palata aiempiin kiistakysymyksiin ja jopa neuvotella uudelleen keskeisiä yksityiskohtia. Hyvä vertailukohta on metsäkatoasetus: tuoreen soveltamislykkäyksen (12 kk) yhteydessä parlamentti halusi tehdä asetuksen sisältöön laajempia muutoksia, joihin tällä kertaa neuvosto ja komissio eivät kuitenkaan olleet halukkaita.
Neuvoston kokouksessa tammikuun lopussa jäsenmaiden valtiovarainministerit tukivat raportointivaatimusten vähentämistä ja yksinkertaistamista. Tällä hetkellä Saksa ajaa kestävyysraportointidirektiivin soveltamisen lykkäämistä kahdella vuodella ja esittää siihen merkittäviä muutoksia, jotka ulottuvat selkeästi pidemmälle kuin raportointivaatimusten yksinkertaistukset. Myös Ranska tukee lykkäystä. Puolan EU-puheenjohtajuuskauden painotuksia Euroopan parlamentille esitellyt pääministeri Donald Tusk puolestaan vahvisti, että yksi maan keskeisistä tavoitteista on edistää EU-sääntelyn uudelleentarkastelua, mukaan lukien vihreää sääntelyä.
Olemme siis äärimmäisen merkittävässä ja kiinnostavassa vaiheessa EU:n vastuullisuussääntelyn tulevaisuuden suhteen. Kestävyysraportointidirektiiviä ei ole vielä täysin saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä monissa jäsenvaltioissa. Myös yritysvastuudirektiivin täytäntöönpanoprosessit ovat vasta alkamassa. Joissakin jäsenvaltioissa täytäntöönpano kansalliseen lainsäädäntöön voi viivästyä, koska maat odottavat Omnibus-paketin sisältöä ja lopputuloksia.
Tällä hetkellä on erityisen tärkeää, että yritysten ääni kuuluu keskustelussa EU:n vastuullisuussääntelystä. Näin varmistetaan, että vastuullisuuden edistämiskeinot ovat käytännössä toteutettavissa ja valvottavissa, jotta ne todella korjaavat epäkohtia. Yritykset eivät pelkästään sopeudu vihreään siirtymään, vaan niillä on myös mahdollisuus vaikuttaa sääntelyn suuntaan ja tuoda esiin oman toimialansa erityistarpeet.
Tuomas Karvonen
Kirjoittaja on Blicin analyytikko ja EU-vaikuttamisen asiantuntija.