EU-parlamentin päättyvä kausi: viisi keskeisintä teemaa
Vuonna 2019 toimintansa aloittaneen Euroopan parlamentin viisivuotinen kausi on ollut odottamattomien kriisien värittämää, mikä näkyy luonnollisesti myös kesäkuussa päättyvän kauden keskeisemmissä teemoissa. Koostimme listan Euroopan parlamentin toimikauden näkyvimmistä aiheista, ja pohdimme lyhyesti, mitä tuleva kausi tuo tullessaan.
1. Ympäristö ja muuttuvat asenteet
Koko kauden kantavana teemana voidaan pitää ympäristöä, merkittävimpänä tekijänään vuonna 2021 hyväksytty eurooppalainen ilmastolaki, jolla on tähdätty paitsi päästöjen vähentämiseen myös luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja elvyttämiseen. Lain tavoitteina ovat olleet muun muassa Euroopan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, sekä kasvihuonekaasujen nettopäästöjen supistaminen (’Fit for 55’) vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.
Kauden aikana on nähty myös merkittäviä muutoksia ilmastokysymyksiin kohdistuvissa asenteissa: siinä missä kauden alussa ympäristöasioiden priorisointiin suhtauduttiin varsin yksimielisesti, ovat erilaiset odottamattomat kriisit muuttaneet yleistä ilmapiiriä sekä asenteita myös ympäristökysymyksissä. Niin ikään ympäristöön liittyvien lakialoitteiden (mm. luonnon ennallistamista käsittelevä Nature Restoration Law) tavoitteiden tasoa on laskettu kauden loppua kohden.
2. Digitalisaatio ja etiikka
Digitaalinen siirtymä on ollut yksi Euroopan parlamentin päättyvän kauden suurista tavoitteista, ja sen suhteen onkin tehty merkittävää kehitystä erityisesti digipalvelusäädöksen (Digital Services Act) myötä. Digipalvelusäädöksellä on pyritty takaamaan käyttäjilleen oikeudenmukainen digitaalinen toimintaympäristö sekä suojaamaan kuluttajien perusoikeuksia.
Myös tekoäly ja erityisesti sen eettisyys ovat olleet esillä kuluneella kaudella. Euroopan unionin tekoälysäädös (EU Artificial Intelligence Act) saatiin päätökseen maaliskuussa 2024 tavoitteenaan asettaa tekoälyn käytölle yhteiset eettiset pelisäännöt. Tekoälyä koskeva EU-säädös on niin ikään osoitus Euroopan pyrkimyksestä olla globaali edelläkävijä tekoälyteknologian sääntelyssä.
3. Ukrainan sota ja energiaomavaraisuus
Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaa kohtaa aloittama hyökkäyssota on vaikuttanut EU:n tasolla paitsi puolustus- myös energianäkökulmasta. Erityisesti energiaomavaraisuuden tasoa on pyritty nostamaan Venäjän energiatuonnin loputtua. Niin ikään ydinvoimaan kohdistuneet asenteet ovat muuttuneet useissa jäsenvaltioissa. Aiemmin yleisesti Euroopassa varsin stigmatisoitua ydinvoimaa kohtaan suhtaudutaan tänään välttämättömyytenä ja puhtaana energiamuotona, jolla on kriittinen yhteys koko EU:n energiaturvallisuuteen.
4. Koronaviruspandemia
Maaliskuussa 2020 pandemiaksi julistettu koronavirusepidemia sai EU:ssa aikaan ennennäkemättömiä tuki- ja elvytyspaketteja sekä -suunnitelmia. Pandemian johdosta otettiin käyttöön elpymisen vauhdittamiseen tarkoitettu väliaikainen rahoitusväline NextGenerationEU pyrkimyksenään auttaa jäsenvaltioita toipumaan pandemian aiheuttamista moninaisista taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
5. Brexit
Iso-Britannian ero EU:sta astui voimaan vuoden 2020 alussa, ja kauppa- sekä yhteistyösopimuksesta päästiin yhteisymmärrykseen saman vuoden lopussa. Britannian neuvoa-antavasta, vuonna 2016 toteutetusta, EU-kansanäänestyksestä käyntiin lähtenyt tapahtumaketju oli voimakkaasti esillä EU:ssa koko sen prosessin ajan.
Vaikutukset näkyivät selkeästi myös suomalaisten sekä Suomessa toimivien ja Britanniaan kauppaa käyvien yritysten arjessa. Alkukauden merkittävä puheenaihe on sittemmin jäänyt muiden EU:ta akuutisti koskettaneiden kriisien jalkoihin.
Kausi 2024–2029 – mitä näköpiirissä?
Ympäristö- ja ilmastoasiat tulevat todennäköisesti tippumaan käsiteltävien asioiden keskiöstä tulevalla kaudella – oletuksena on, että oikeistoryhmät tulevat saamaan vihreitä enemmän kannatusta, mikä tulee näkymään suoraan ympäristö- ja ilmastoasioiden näkyvyydessä, koskien myös kunnianhimoisia vuoden 2040 ilmastotavoitteita. Niiden sijaan keskiössä tulevat todennäköisesti olemaan teollisuuden tilaa sekä kilpailukykyä käsittelevät lakialoitteet.
Samoin pinnalla ovat oletettavasti energiaturvallisuutta sekä -omavaraisuutta käsittelevät teemat.
Geopoliittisen tilanteen jatkuessa herkkänä myös keskustelu puolustuksesta pysynee esillä erityisesti EU:n yhteisen puolustuksen näkökulmasta.
Erityisesti Suomen kannalta kiinnostavia, ja jopa haastavia, teemoja tulevat todennäköisesti olemaan luonnon monimuotoisuutta koskevat teemat sekä metsäpoliittiset kysymykset, johon Suomella on useisiin muihin jäsenvaltioihin erilainen tulokulma.