Pitkäjänteisyys on vaikuttamisen perusta

Kahdeksan kuukauden kuluttua kevään 2023 eduskuntavaalit on käyty ja eduskuntatalon penkit ovat saaneet uudet omistajat. Eduskuntavaaleissa on kyse vallasta puhtaimmillaan – kuka nappaa sisäpolitiikan tahtipuikon kontolleen ja lähtee muodostamaan Suomelle seuraavaa hallitusta?

Vaaliasetelmat vaikuttavat vielä toistaiseksi selkeiltä, kun oppositiopuolue kokoomus jahtaa gallupjohtajan asemasta vaalien ykköspaikkaa. Pienen matkan päässä on nykyinen pääministeripuolue SDP, joka tahtoo säilyttää pääministerin salkun, ja SDP:n puoluetoimistolla Hakaniemen ympyrätalossa tuskin ollaan tyytyväisiä vähempään. Vaaleihin on silti pitkä matka, joten kyseessä ovat vasta vaalitaistelun lähtökuopat.

Vaaleissa politiikan suunta usein muuttuu. Poliittista suuntaa määrittää vahvasti pääministeri- ja samalla päähallituspuolue. Pääministerin tehtävänä on saada eri tavoin ajattelevat puolueet tekemään päätöksiä, ja samalla ratkaista keskeisiä kiistakysymyksiä.

Viimeisten vuosien aikana olemme eläneet yhteiskunnallisessa flipperissä. Kriisejä ja mullistuksia on tullut toinen toisensa perään, mikä on haastanut muiden ongelmien ratkaisua. Poliitikkojen tärkein resurssi on aika, sillä sitä on rajallisesti. Kriisit vievät aina huomion pois hidastempoisista ja pitkäkestoisemmista ongelmista.

Lisäksi politiikan teon nopeatempoisuus on kasvanut, mikä on kasvattanut poliitikkojen reagointipainetta. Johtavan poliitikon paras hetki reagoida oli yleensä äsken, ja toiseksi paras hetki on nyt. Jos sosiaalisessa tai perinteisessä mediassa nousee kommentointia vaativa kriisi aamupäivällä, saattaa sen kommentoiminen illalla olla jo liian myöhäistä. Asioihin pitäisi reagoida heti, ja reagoitavien asioiden kynnys on madaltunut olemattomaksi.

Pitkäjänteisyyttä ja resursseja syövän 24/7 -reagointivalmiin yhteiskunnan vaikutukset näkyvät myös lobbareiden ja muiden vaikuttajien työpöydillä. Kun päättäjien huomio ja kiinnostus siirtyy hitaista ja huomiota herättämättömistä kysymyksistä nopeaa reagointia vaativiin asioihin, on lobbareiden tehtävä edistää ja pitää esillä tärkeitä, pitkää vaikuttamista vaativia kysymyksiä.

Suurista kokonaisuuksista päättäminen muuttuu kriisien ja nopean reagoinnin takia pätkittäiseksi päätöksenteoksi, jolloin välillä ollaan pitkiä aikoja paikallaan, kun taas toisena ajankohtana päätöksenteosta ei vauhtia puutu. Siksi vaikuttamisen toimijoiden täytyy tehdä työtään pitkäjänteisesti useisiin poliittisiin suuntiin. Tämä korostuu erityisesti vaalien yhteydessä: vallan vaihtuessa ja asioiden pitkittyessä puikkoihin saattavat astella aivan eri hahmot.

Alvar Euro

Kirjoittaja on Blicin analyytikko ja muutokseen uskova idealisti.