EU:n ilmastopolitiikan uudet ulottuvuudet voivat näkyä suoraan myös suomalaisyhtiöiden rahoituksessa
Vuonna 2021 yritysten on syytä suunnata katseensa Euroopan unioniin, joka pyrkii uudella kestävää rahoitusta koskevalla sääntelyllä ottamaan harppauksen kohti kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.
EU:n kestävän rahoituksen sääntelyn tarkoituksena on ohjata keskitetysti rahoitus- ja sijoitusmarkkinoiden muutosta kohti ekologisempaa sijoittamista. Laajan ja monimutkaisen sääntelykokonaisuuden keskiössä on taksonomia eli luokittelujärjestelmä, jossa liiketoimintoja jaotellaan eri koreihin kestävyyden perusteella. Taksonomia osuu yritysten liiketoiminnan ytimeen – tulevaisuudessa taksonomian kanssa linjassa olevat yritykset saavat esimerkiksi rahoitusta halvemmalla hinnalla. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden on tulevaisuudessa hankalampi rahoittaa valtiontuella sellaista toimintaa, jota EU ei luokittele kestäväksi. EU:n kestävä rahoitus ei siis koske vain rahoitusalan yrityksiä, vaan sen vaikutukset ulottuvat useille eri toimialoille. Luokittelun toteuttaa keskitetysti Brysselistä käsin Euroopan komissio, jonka kanssa suomalaisyritysten kannattaisi käydä suoraan keskustelua siitä, miten niiden liiketoiminta tulisi huomioida sääntelyssä.
Suomalaisten ympäristöasioissa vastuullisesti toimivien yritysten toivoisi näkevän kestävän rahoituksen sääntelyssä uhkien ohella myös suuria mahdollisuuksia erottua kilpailusta markkinoilla. Tässä edellytykseksi nousee tietenkin, että säädöksiä valmistelevan Euroopan komission tulee ymmärtää syvällisesti näiden yritysten liiketoiminta ja sen positiiviset ympäristövaikutukset.
Komissio on jo julkaissut taksonomiasta ensimmäisen säädösluonnoksen, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Komission oli tarkoitus julkaista lopullinen esitys vielä vuoden 2020 puolella, mutta valtavasta yritysten, järjestöjen ja jäsenvaltioiden palautevyöryn takia se päätti ottaa aikalisän ja arvioida sisältöä uudelleen. Kyseessä on vasta kunnianhimoisen suunnitelman ensimmäinen askel. Jatkossakin voidaan odottaa eurooppalaisten yritysten valvovan etuaan seuraamalla tarkasti sekä myös kommentoimalla kärkkäästi komission tulevia kestävän rahoituksen säädösehdotuksia.
Blicin Brysselin edustus seuraa tarkasti kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuutta EU:ssa, ja analysoi sen vaikutuksia eri toimialoihin sekä auttaa yrityksiä saamaan äänensä kuuluviin institutionaalisten prosessien viidakossa.
Petja Piilola
Kirjoittaja on Blicin partner ja toimii suomalaisyritysten neuvonantajana EU-asioissa.
Petja Piilola, Director at Blic
Petja Piilola
Partner, EU-asioiden johtaja+32 49 3300 429petja.piilola@blic.fi