Nuorten aika päättää
Moni pitkän linjan poliitikko on ilmoittanut tänä syksynä jättävänsä valtakunnan politiikan joko kokonaan tai he ovat siirtyneet muihin tehtäviin esimerkiksi elinkeinoelämään. Joukossa on useita entisiä ministereitä ja ovatpa kyseiset poliitikot maan ykköskastia ainakin äänimäärän perusteella. Helsingin Sanomat listasi syyskuisessa jutussaan, että pelkästään Keskustalla saattaa olla tulevissa eduskuntavaaleissa yli 100 000 äänen aukko lukuisten kansanedustajien jäädessä pois. Eikä Keskusta ole puolueena yksin ongelmansa kanssa.
Yhteensä tulevissa eduskuntavaaleissa on lähes neljännesmiljoona ääntä etsimässä uutta kotiaan, kun ynnää yhteen kaikkien luopujien äänet. Se on melkein kymmenesosa kaikista annetuista äänistä, enemmän mitä koko Vasemmistoliitto sai puolueena. Määrä voi vielä kasvaa, sillä moni vanhemman sukupolven poliitikko ei ole ilmoittanut jatkostaan. Lisäksi kysymysmerkki leimaa koko Sinistä Tulevaisuutta puolueena, eli liittyykö neljän varmasti luopuvan edustajan joukkoon vielä muitakin. Pelkästään jo Timo Soinin mahdollinen luopuminen “vapauttaisi” jakoon noin 30 000 ääntä lisää. Huomioitavaa on myös vuoden 2015 edeltävien vaalien ääniharavien kuten Jyrki Kataisen (24 000 ääntä) ja Jan Vapaavuoren (11 000 ääntä) puuttuminen Kokoomuksen listoilta. Tulevat vaalit voivat siis olla mahdollisesti suurin sukupolvenvaihdos hetkeen maamme eduskunnassa, mikäli puolueilla on rohkeutta nostaa nuoria ehdokkaiksi.
Eduskunta ja puolueet kaipaavat sukupolvenvaihdosta, sillä puoluekannasta tai asuinpaikasta riippumatta tietyt sukupolvikokemukset ovat suomalaisille samoja, samoin se miten maailmaa koetaan. Kokemukset poikkeavat hurjasti, jos vertaa pelkästään jo nykyisiä parikymppisiä nuoria ja kaksikymmentä vuotta sitten opiskelleita henkilöitä eli nykyisiä 40-vuotiaita. Niin opiskelu kuin työ ovat muuttuneet merkittävästi siinä ajassa, mutta ympäröivä maailma sitäkin enemmän. Poikkeavat ja jopa virheelliset käsitykset yhteiskunnastamme saattavat hyvinkin vinouttaa päätöksentekoamme. Jos ainoa kokemuksesi esimerkiksi korkeakouluista on 25 vuoden takaa, voi sinulla hyvinkin olla poikkeava käsitys siitä, mitä ja millaisia ammattikorkeakoulut ovat tai onko korkeakouluissa liikaa rahaa ja vain suojatyöpaikkoja. Entä millaiset silloin ovat kokemukset opiskelusta ja nuorten elämästä 1970-luvulla opiskelleilla verrattuna nykypäivän nuoriin?
Puolueet kaipaavat sukupolvenvaihdosta myös oman itsensäkin takia. Mikäli kaikki puolueen kansanedustajat ovat lähes poikkeuksetta sinua yli 20-50 vuotta vanhempia henkilöitä, miten voit samaistua heihin? Tämä tuskin auttaa nuorten äänestysaktiivisuuden kasvattamisessa, jonka oikeusministeri Antti Häkkänenkin on nimennyt kansanvallan kohtalonkysymykseksi. Ja mitä useampi nuori jättää nyt äänestämättä, sitä useampi jättää tekemättä niin myös tulevaisuudessa, sillä aktiiviseen kansalaisuuden ei synnytä vaan siihen kasvetaan.
Paljon eduskuntavaalien tuloksesta toki riippuu äänestäjistä, mutta niin riippuu puolueistakin, sillä ne päättävät äänestysvaihtoehdot. Nämä vaalit ovat loistava tilaisuus puolueille nostaa nuoria omille ehdokaslistoilleen, sillä tällä kertaa moni vanha luopuu paikastaan vapaaehtoisesti, eikä mahdollinen sukupolvenvaihdos ole silloin niin kipeä. Puolueilla on nyt mahdollisuus tehdä tulevaisuuden päätöksiä ja luottaa nuoriin.
Valtteri Törmänen
Kirjoittaja on hallituksen jäsen Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKissa ja Vihreissänuorissa sekä toimii aktiivisesti Journalistiliitossa
Tulevissa eduskuntavaaleissa ei nähdä näillä näkymin ehdolla muun muassa seuraavia poliitikkoja:
Keskusta
Mauri Pekkarinen, 9200 ääntä
Seppo Kääriäinen, 7000 ääntä
Timo Kalli, 4200 ääntä
Kauko Juhantalo, 4600 ääntä
Elsi Katainen, 7080 ääntä
Markku Rossi, 4500 ääntä
Olli Rehn, 6800 ääntä
Tapani Tölli, 9400 ääntä
Mirja Vehkaperä, 5400 ääntä
Niilo Keränen, 5700 ääntä
Mikko Alatalo, 6800 ääntä
Paula Lehtomäki, 4500 ääntä
Kokoomus
Alexander Stubb, 27 100 ääntä
Lenita Toivakka, 5000 ääntä
Pertti Salolainen, 4500 ääntä
Sanna Lauslahti, 4600 ääntä
Outi Mäkelä, 6600 ääntä
RKP
Stefan Wallin, 9800 ääntä
Carl Haglund, 21 500 ääntä
Mats Nylund, 5200 ääntä
SDP
Lauri Ihalainen, 10 350 ääntä
Susanna Huovinen, 5000 ääntä
Riitta Myller, 4800 ääntä
Maria Tolppanen, 5500 ääntä
Nasima Razmyar, 5100 ääntä
Vasemmistoliitto
Kari Uotila, 3150 ääntä
Vihreät
Jani Toivola, 6500 ääntä
Sininen tulevaisuus
Maria Lohela, 5600 ääntä
Pentti Oinonen, 6300 ääntä
Lea Mäkipää, 6100 ääntä